Oulunkylan kirjasto

Tropicália

Tropicália

Mutantes (1969)

Tropicália on brasilialainen poikkitaiteellinen suuntaus, johon sisältyy mm. kuvataiteita, teatteria ja elokuvaa. Keskeistä tropicáliassa on kuitenkin musiikki. Oswald de Andrade, brasilialainen runoilija ja suuntauksessa mukana olleiden tropicálistojen suuri esikuva, puhui jo 1920-luvulla kulttuuriantropofagiasta eli kulttuurikannibalismista. Tällä tarkoitetaan vaikutteiden ottamista kaikista mahdollisista lähteistä, muttei viittauksin, vaan siten, että olemassa olevista aineksista syntyy jotain täysin uutta ja ennen kokematonta. Näin brasilialaista bossa novaa voidaan tropicáliassa yhdistää vaikkapa eurooppalaiseen kokeelliseen musiikkiin, afrikkalaisiin rytmeihin, jazziin ja psykedeeliseen rockiin. Ilmiö on tullut tunnetuksi aivan erityisesti huikeista orkesterisovituksista.

Erilaiset itse keksityt ja omatekoiset soittimet tai efektilaitteet ovat niin ikään tärkeitä tropicáliassa. Esimerkiksi puutarhaletkusta ja ämpäristä saa kyhättyä eräänlaisen vocoderin. Tätä käytettiin efektinä Mutantes-yhtyeen toisella levyllä 1969, vuotta ennen kuin varsinaista vocoderia keksittiin Yhdysvalloissa ensimmäisen kerran käyttää laulajan äänen käsittelyyn musiikissa. Pohjois-Brasilian Bahiasta kotoisin oleva muusikko Tom Zé puolestaan on kunnostautunut levytysurallaan mm. hiomakoneiden käytössä soittimina.

Kaikki alkoi Brasiliassa alkukesästä 1967, kun muusikot Caetano Veloso ja Gilberto Gil päättivät järjestää provokaation paikallisen televisiokanavan järjestämän laulukilpailun estradilla. Brasilian suorina lähetyksinä televisioitavista laulukilpailuista tuli muutenkin tärkeä osa koko ilmiötä. Laulukilpailuissa periaatteessa kuka tahansa pääsi kertaalleen esittämään melkein mitä vain ja kilpailuja oli paljon, sillä eri televisioyhtiöt kilpailivat samoista katsojista. Syntyneen kohun puki sanoiksi ja säveliksi Caetano Veloso laulullaan ”Tropicália”, jonka mukaan koko suuntaus lopulta nimettiin. Käsitteen oli aiemmin keväällä esitellyt brasilialaiselle yleisölle taiteilija Helio Oiticica samannimisellä installaatiolla.

Kaiken tämän musiikillisen liikehdinnän taustalla vaikutti sotilasjuntta ja vuoden 1964 vallankaappaus. Vallanvaihto oli osa kylmän sodan aikaista kansainvälistä valtapeliä ja heijasteli Etelä-Amerikan poliittista ilmastoa laajemminkin. 1960-luvun alun salliva vasemmistolainen kulttuuripolitiikka sai väistyä tiukkojen moraalisaarnojen ja oikeiston tukeman sotilashallituksen tieltä.

Brasilia oli ja on edelleen rikas maa, mutta siitä huolimatta valtaosa kansalaisista on köyhiä. Maan varallisuus keskittyy harvoille ja valituille. Sotilasvallankaappauksen jälkeen Brasiliassa ajettiin läpi laaja uudistus, jonka seurauksena maan talous vapautettiin monista sitä säätelevistä rajoituksista. Suurkaupunkien lähiöissä ei yleensä ole vesijohtoa tai sähköä, muista mukavuuksista puhumattakaan. Vuonna 1970 kolmannes maan työtä tekevistä oli alle 18-vuotiaita ja tämä luku kasvoi puolella sotilasjuntan valtakaudella. Tämän vuoksi vain joka kymmenes koululainen Brasiliassa käy peruskoulun loppuun ja monet aikuisista eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa.

Tropicálian kultakausi päättyi joulukuussa 1968, kun Brasiliaan julistettiin poikkeustila ja liikkeen puuhamiehet Gilberto Gil ja Caetano Veloso pidätettiin. Sotilasjuntta ei nostanut muusikoita vastaan syytteitä ja heidät vapautettiinkin parin vankilakuukauden jälkeen. Tuomioita seuranneet kotiarestit päättyivät Gilin ja Veloson osalta maasta karkotukseen loppukesästä 1969. Demokratia Brasiliaan saatiin lopulta vasta vuonna 1985. Kohtalon oikusta ja päätöksenä ansiokkaalle vastarannankiisken uralle, toinen pahantekijöistä, Gilberto Gil, valittiin Brasilian kulttuuriministeriksi vuonna 2003.

Tropicália ou Panis et Circencis (1968)

(Kuvassa etualalla on Gilberto Gil ja keskellä ylempänä istuu Caetano Veloso sylissään Nara Leáon kuva. Takarivissä viimeisenä oikealla seisoo Tom Zé vierellään Mutantes-yhtye.)

Tropicálian kultakaudella musiikista vastasivat pääasiassa Gilberto Gil, Caetano Veloso, Tom Zé, Mutantes sekä Gal Costa. Valtaosa levytyksistä tehtiin vuoden 1968 sotatilan julistamisen jälkeen. Mutantes aloitti Gilberto Gilin taustayhtyeenä, mutta vähitellen siitä kehittyi koko ilmiön vetonaula. Veljesten Sergio Diaz Baptistan ja Arnaldo Baptistan sekä laulajatar Rita Leen perustama yhtye levytti vuosina 1968-1973 kaikkiaan seitsemän albumia. Mutantes hajosi vuonna 1973, jonka jälkeen tropicália alkoi muutenkin hiipua.

Tom Zé: Todos os Olhos (1973)

Sittemmin ilmiöstä on tullut eräänlainen yhden miehen liike, sillä 1970-luvun puolivälin jälkeen ainoastaan Tom Zé on jatkanut kokeilujen tiellä näihin päiviin saakka. Kaksi vuotta sitten 69-vuotias Tom Zé julkaisi teemalevyn, eräänlaisen operetin, nimeltään ”Estudando o Pagode”, jonka aiheena on naisten asema yhteiskunnassa ja tyylilajina sambaan perustuva pagode. Levy toteutettiin monenlaisia äänilähteitä, kuten soivia puunlehtiä, kekseliäästi hyödyntäen. Se, jos mikä, on tropicáliaa. Siis ”nova atitude, nova musica” eli uudenlaisella asenteella tehtyä uutta musiikkia.

Tropicália-asenne on suoraan tai epäsuorasti vaikuttanut moniin nykyartisteihin. Ainakin Beck, Stereolab, Tortoise, Kurt Cobain, Jello Biafra ja Morcheeba ovat tavalla tai toisella heijastaneet omassa tuotannossaan alkuperäisten tropicálistojen henkeä.

  • Caetano Veloso: Tropical Truth (2003) KIRJA
    Veloson lämmöllä kirjoittama historiikki Tropicália-ilmiöstä.

  • Tropicália (2006) CD-LEVY
    Antologia, jolta löytyy lähes kaikki keskeiset kappaleet Tropicálian lipun alta.

  • Mutantes: Everything Is Possible! (1999) CD-LEVY
    Kokoelma Mutantes-yhtyeen tunnetuimpia kappaleita. Tästä on hyvä aloittaa tutustuminen aiheeseen.

  • Mutantes: Mutantes (1968) CD-LEVY
    Mutantesin debyyttilevy.

  • Mutantes: Mutantes (1969) CD-LEVY
    Mutantesin toinen albumi. Sisältää ne tropicáliaan liitetyt kappaleet, jotka puuttuvat edellä mainitulta antologialta. Sävellyksellisesti ja sovituksellisesti kerrassaan hämmästyttävää musiikkia.

  • Tom Zé: Brazil Classics 4: The Best Of Tom Zé (1990) CD-LEVY
    Tälle kokoelmalle on koottu menevimmät kappaleet albumeilta ”Todos os Olhos” (1973) ja ”Estudando o Samba” (1975) sekä lisätty nimikappale albumilta ”Nave Maria” (1984).

  • Tom Zé: Estudando o Pagode (2005) CD-LEVY
    Tom Zé tuo 1960-luvun 2000-luvulle ja vie tulevaisuuteen. Svengaa kuin rampa hirvi!

Teksti: Samuli Koponen / Itäkeskuksen kirjasto
Tekstiä täydensi: Lassi Kokkonen / Itäkeskuksen kirjasto