Kirjastoissa tapahtuu
|
Angelina Kazmina-Björkbacka Kannelmäen kirjastossa 23.3.
23.03.2010 18.00 - 20.00
|
Kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin kuuluu Helsinki lukee kirjaa –viikko, joka keskittyy valtakunnalliselle lukuviikolle 22. - 28.3.2010. Jokainen kaupunginosakirjasto valitsee oman alueensa nimikkokirjan.
Tiistaina 23.3. 2010 klo 18 – 20 kannelmäkeläinen Angelina Kazmina-Björkbacka esittelee omaelämäkerrallista teostaan Russkoje chastje - Venäläinen onni Kannelmäen kirjastossa.Kirjassaan hän kertoo perheensä taustoista Neuvostoliiton aikana, Stalinin terrorista, maaseudun kollektivisoinnin vaikutuksista, kokemuksistaan 14-vuotiaana Staliningradin kaupungissa piirityksen aikana sekä siitä, kuinka hänen perheensä pääsi pakenemaan keskitysleirijunasta. Kirja on toistaiseksi vain venäjäksi, mutta sitä ollaan kääntämässä suomeksi.
Angelina esiintyy suomeksi. Tervetuloa!
|
|
|
|
|
|
|
Finnish Language Café at Pasila Library
|
 Are you looking for an informal and sociable way to improve your Finnish? Why not join the Finnish Language Café!
Welcome to The Finnish Language Café in Pasila Library every Wednesday at 2 p.m. starting from January 13, 2010. Your Finnish need not to be fluent, but we hope that you speak some Finnish. For more information, please contact riitta.hamalainen (at) hel.fi or simply turn up at the time above.
Address for Pasila Library is Rautatieläisenkatu 8, entrance Kellosilta 9.
|
|
|
Suomen kielen keskustelupiiri Pasilan kirjastossa
|
Tervetuloa Kielikahvila Suomaan!
Suomen kielen keskustelupiiri Pasilan kirjastossa klo 14.
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9.
Joka keskiviikko klo 14-15 .
Suomenkielen taitosi ei tarvitse olla sujuvaa mutta toivomme, että osaat jo hiukan ennestään. Vietämme rennosti aikaa yhdessä jutellen. Jännittää ei tarvitse – rohkeasti mukaan !
Tuo kaverisikin!
Lisätietoja saat: riitta.hamalainen@hel.fi tai tulemalla mukaan keskiviikkoisin.
|
Suomen kielen keskustelupiiri
Itäkeskuksen kirjastossa
Itäkeskuksen kirjastossa toimii yhdessä työväenopiston kanssa järjestettävä suomen kielen keskustelupiiri. Piiri on tarkoitettu suomea opiskelevien ja suomea äidinkielenään puhuvien kohtaamispaikaksi. Keskustelupiiri kokoontuu keväällä 2010 joka toinen  tiistai kirjaston kokoushuoneessa
klo. 18.00–19.30.
Tapaamispäivät ovat: 19.1., 2.2., 16.2., 2.3., 16.3., 30.3., 13.4. ja 27.4.
Lisätietoja kirjastosta tietopalvelusta,
puh. 310 85090.
Tervetuloa!
Espanjankielinen lukuhetki lapsille Vuosaaren kirjastossa
20.02.2010 11.30 - 10.04.2010 12.30
|
Vuosaaren kirjastossa järjestetään espanjankielisiä lukuhetkiä kolmena lauantaina 20.2., 13.3. ja 10.4. Lukuhetket pidetään klo 11.30. Tervetuloa!
Spanish storytime for children in Vuosaari library on three Saturdays. The dates are February 20th, March 13th and April 10th. The storytime is held from 11:30am. Welcome!
Carné de cuentos! Bienvenidos el 20 de febrero a las 11:30 a la primeralectura de cuentos de esta primavera en la biblioteca de Vuosaari. Otras fechas:13/3 e 10/4/2010.
|
|
|
|
Dalia Lopez Madronan näyttely Rikhardinkadun kirjastossa
04.03.2010 - 30.03.2010
|
 Liettualaisen kirjataiteilijan Dalia Lopez Madronan näyttely Rikhardinkadun kirjastossa, 2. kerros 4. - 30. maaliskuuta 2010. Esillä kirjateoksia, kirjansidontaa ja taiteilijakirjoja.
Elia Shiwoohamban grafiikkaa
15.03.2010 - 16.04.2010
|
 Namibialaisen nuoren taiteilijan Elia Shiwoohamban grafiikkanäyttely Arabianrannan kirjastossa 15.3.-16.4.2010
Näyttely on osa Namibian 20 -vuotista itsenäisyysjuhlintaa. Näyttelyn järjestävät Suomi-Namibia Seura ry. ja Arabianrannan kirjasto.
|
|
|
Monikielinen Waltari
Mika Waltarin syntymän juhlavuotta on vietetty kirjastossa monin hienoin tapahtumin pitkin vuotta. Yksi kiinnostavimmista oli Pasilassa pidetty Waltari ja käännöstyön merkitys –seminaari. Tilaisuus oli torstaina 11. joulukuuta Pasilan kirjaston auditoriossa. Tilaisuuden järjesti Monikielinen kirjasto ja Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry.
Burhan Hamdon ja Antti Mäkinen avasivat tilaisuuden kertomalla Waltarin merkityksestä kansainvälisissä ympyröissä. Monessa maassa Waltari on tunnetuin suomalainen ja synonyymi suomalaiselle kulttuurille.
|
|
Mika Waltari –seuraa paikalla edusti toimittaja Esa Aallas, joka korosti Waltarin merkitystä suomalaisen kirjallisuuden näköalojen avaajana. Waltarin kautta kirjallisuuden aiheeksi otettiin yhä useammin eksoottisia paikkoja ja kaukaisia aikakausia. Välimeren kulttuuri tuli hänen ansiostaan tutuksi suomalaisille. Aallas korosti Waltarin merkitystä suvaitsevaisuuden ja vapauden aatteiden puolestapuhujana.
|
Kääntäjä Maria Pakkala kertoi vaikeuksistaan saada Waltarin teoksia julkaistuksi arabimaailmassa. Vuonna 1955 ilmestynyt arabiankielinen käännös Sinuhesta on kierrätetty monen kielen kautta ja on nykymittapuiden mukaan riittämätön. Pakkalan tarkoituksena on kääntää Sinuhe suoraan suomesta arabian kielelle. Uutta käännöstä on toivottu pitkään, kirjan tyyli ja aihe sopivat mainiosti arabimaailmaan ja monet kustantajat ovat olleet halukkaita kustantamaan teoksen. Ongelmaksi ovat tulleet monet sopimustekniset syyt, jotka saadaan toivottavasti ratkaistua.
Pakkala korosti puheenvuoronsa loppupuolella kääntäjän merkitystä kulttuurien välisen vuoropuhelun ja suvaitsevaisuuden edistäjänä. Hän näkeekin kääntäjän sillanrakentajana, oppaana, neuvottelijana ja joskus myös kulttuurien välisten ristiriitojen syntipukkina.
|
Runoilija Leevi Lehto myönsi puheenvuoronsa alussa olevansa täysin tietämätön Waltarin tuotannon hienouksista. Häntä eivät kiinnosta Waltarin kanonisoitu klassikkotuotanto, vaan vähemmälle huomiolle jääneet tilaus- ja rutiinityöt. Lehto kiteytti oman ja Waltarin maailmankuvien eron mielenkiintoisesti: Waltari kuvaa teoksissaan epätietoa, johon tieto johtaa, kun taas Lehtoa kiinnostaa tieto, johon epätieto johtaa. Lehto lukee Waltaria siis vastahankaan kliseisiä johtopäätöksiä vältellen. Hänen mukaansa kääntämisen kannalta onkin kiehtovinta pohtia Waltaria kirjallisuuden lajityyppien välisenä välittäjänä ja kääntäjänä. Lopuksi Lehto korosti myös Waltarin teosten omaelämäkerrallisia puolia, erityisesti teoksesta toiseen toistuvaa isättömyyden teemaa. Hänen mukaansa Waltari kirjoitti ensisijaisesti itsestään.
|
 Leevi Lehto,
Kuva: Lotta Djupsund / Savukeidas
|
Lopuksi kirjailija ja kääntäjä Kiamars Baghbani puhui käännöstyön merkityksestä kulttuurien välisen ymmärryksen kehittäjänä. Persialaisen kulttuurin edustajana hän toi mielenkiintoisen esimerkin synnyinmaastaan, jossa vierekkäisissä kylissä saatetaan puhua täysin eri kieliä. Baghbani puhui käännösten labyrintistä ja valaisi ajatustaan kuvallisesti: alkuperäinen kuvauksen kohteena oleva objekti muuttuu kielellisen kääntämisen kautta vähitellen lähes tunnistamattomaksi objektiksi. Kääntämisen voikin hänen mukaansa kiteyttää italialaisella sananlaskulla ”Traduttore, Traditore” eli ”Kääntäjä on kavaltaja”.
- Jukka Uotila -
|