Kallion kaupunginosa rajoittuu pohjoisessa Helsinginkatua myöten Alppiharjuun, etelässä ja lännessä mereen sekä idässä Sörnäisiin. Siltasaaren, Linjojen ja Torkkelinmäen osa-alueet muodostavat Kallion kaupunginosan. Kallion kaupunginosa ja Sörnäisten kaupunginosa muodostavat Kallion peruspiirin, jossa on 24 865 asukasta. (Helsingin kaupungin aluesarjat 2005)
Kiinteän asutuksensa Kallio sai vuosina 1840-90, jolloin alueella oli huviloita, puutarhoja ja muutamia tehtaita. Vuosisadan lopulla asutus tiheni nopeasti. Kallion linjat vedettiin noin v. 1890. Asemakaava vahvistettiin Siltasaareen vuonna 1893 ja muualle Kallioon vuonna 1901.
Kallion talot olivat alunperin puisia. Nykyinen kerrostalokanta on peräisin pääosin ajalta 1905-60. Kallioon on kerrostunut kaikkia vuosisatamme rakennustyylejä jugendista uusklassismin ja funktionalismin kautta elementtiarkkitehtuuriin. Hakaniemen torin ympäristössä olevaa liikekeskustaa lukuun ottamatta Kallio on asuinaluetta.
Kallio tunnettiin pitkään runsasväkisenä ja merkittävänä työväen asuinalueena. Asukkaat olivat perheellisiä, asuminen oli tiivistä ja toimeentulo saatiin lähinnä tehtaista ja rakennustyömailta. Kallion ja sen naapurikaupunginosien menneisyyteen voi tutustua Kirstinkuja 4:ssä sijaitsevassa Työväenasuntomuseossa. (Museo on avoinna toukokuusta syyskuuhun).
Nykyisin Kallion väestörakenne muistuttaa kaupungin keskiarvoa. Vanhoja ihmisiä ja nuoria aikuisia on runsaasti, useat yksin tai kaksin asuvia. Alueen työpaikat ovat etupäässä toimistoissa ja suurissa virastoissa. Kalliossa on runsaasti pieniä kauppoja ja kuppiloita.
Merkkirakennuksia
Pitkäsilta erottaa Kallion Helsinginniemestä. Paikalla on ollut silta jo 1600-luvun puolivälistä lähtien. Nykyinen silta valmistui 1912.
Hakaniementori aloitti toimintansa 1890-luvulla. Noihin aikoihin täytettiin merenlahti, joka erotti Siltasaaren pohjoisesta mantereesta.
Hakaniemen halli torin laidalla.Suunnittelijana kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad ja Einar Flinckenberg. Rakennus valmistui v. 1913.
Helsingin työväentalo, Paasivuorenkatu 5, Karl Lindahl & Max Frelander 1906-08, kansallisromantiikkaa, harmaagraniittia.
Hotelli Strand Inter-Continental, John Sternberginranta 4, Martinus Schuurman 1988.
Postipankin talo Säästökulma, Siltasaarenkatu 16, Antero Pernaja & Nils-Henrik Sandell 1960.
Ympyrätalo, Siltasaarenkatu 18, Heikki & Kaija Siren 1966-68.
Arenan talo, Siltasaarenkatu 11, Lars Sonck 1924. Punatiiliarkkitehtuuria.
Kallion virastotalo, Toinen linja 4, Heikki Siren 1965.
Kaupunginteatteri, Eläintarhantie 5, Timo Penttilä 1967.
Eläintarhan huvila nro 6, Eläintarhantie 11, A.Rosenbröijer 1893. Klassista tyyliä, kivitalo.
Eläintarhan huvila nro 7, Eläintarhantie, Waldemar Aspelin 1906. Kivirakennuksessa on ollut Sokeain kirjasto. Vanha puurakennus (nykyisin lasten päiväkoti) Arla, Magnus Schjerfbeck 1892.
Eläintarhan huvila 14
Sokeainkoulu (ent.), Ensi linja 1, Theodor Granstedt 1898.
Punatiiliarkkitehtuuria.
Tornihuvila, Toinen linja 8, Ernst Lodenius 1893.
Diakonissalaitos, Alppikatu 2, sairaala, oppilaitos ja kirkko, vanhin osa Karl-August Wrede & Magnus Schjerfbeck 1890-luvulla. Punatiiliarkkitehtuuria.
Kuntatalo, Toinen linja 14, arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila 1982.
Kallion kirkko, Lars Sonck 1908-12. Kansallisromantiikkaa, harmaata graniittia.
Kallion kirjasto, Viides linja 11, Karl Hård af Segerstad & Runar Eklund 1912. Suomen ensimmäinen kunnan varoilla rakennettu kirjasto.
Kallion ala-aste (aikaisemmin Kallion kansakoulu), Neljäs linja 11-15 Bertel Jung & Oscar Bomanson 1910. Jugendia.
Helsingin teknillinen oppilaitos
Agricolankatu 1-3, Yrjö Sadeniemi 1929. 20-luvun klassismia.
Kallion lukio (ilmaisutaito) (aikaisemmin Sörnäisten/Kallion yhteiskoulu), Porthaninkatu 15, Väinö Vähäkallio 1927.
Helsingin kuvataidelukio (Helsingin toinen lyseo), Torkkelinkatu 6. Väinö Vähäkallio 1944.
Työväenopisto, Helsinginkatu 26, Gunnar Taucher & Väinö Määttä 1927. Uusklassismia.
Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen rukoushuone, Kirstinkatu 1, arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilä 1906.
Romaanisen tyylin ja kaarevien muotojen yhdistelmä.
Tyylikokonaisuuksia
Eläintarhan huvilat, pittoreskit nikkarityyliset huvilat ovat 1880- ja 1890-luvulta. Puuhuviloista jäljellä ovat nrot 9-12 ja 14.
Vanhaa jugendia löytyy runsaasti Siltasaarenkärjestä, Viidenneltä linjalta ja Hämeentien varrelta.
Kaksikymmentäluvun uusklassismia edustavat hyvin Torkkelinmäen laen huvilakorttelit. Uusklassismia on myös muualla Kalliossa runsaasti.
Kaksikymmentäluvun tanskalaisvaikutteista paljaspintaista punatiiliarkkitehtuuria on edustavasti Helsinginkadun varrella. Linjoilla on runsaasti esimerkkejä 1950-60 -lukujen vaihteen elementtiarkkitehtuurista.
Veistoksia
Mesikämmen muurahaispesällä, Jussi Mäntynen 1931. Karhupuisto.
Arvo Turtiaisen muistomerkki, Raimo Utriainen 1990. Matti Heleniuksen puisto.
Tauno Palon muistomerkki, Kain Tapper 1993. Tauno Palon puisto.
Leijonapatsas JR 11 muistomerkki, Aarre Aaltonen 1940. Alli Tryggin puisto, Ässänrinne.
Thalia ja Pegasos, Kari Juva 1970. Eläintarhantie 5.
Soihtu, Miina Sillanpään muistomerkki, Aimo Tukiainen 1968. Tokoinranta.
Nyrkkeilijät, Johannes Haapasalo 1932. Paasivuoren puistikko.
Maan laulu, Marjatta Weckström 1980. Hakaniemenkatu 2.
Maailmanrauha, Oleg Kirjuhin 1990. Hakaniemen ranta.
Sodanajan naisen muistomerkki, Heikki Häiväoja 1996. Porthaninrinne.
Lisätietoja Helsingin veistoksista
Helsingin kaupungin muistomerkit
Kulttuuripalveluja
Kallion kirjasto, Viides linja 11, puh. 310 85053
Suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26
Työväenopiston taidekeskus, Pengerkatu 2
Kaupunginteatteri, Eläintarhantie 5
Ryhmäteatteri, Pengerkatu 11 A
Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8
Kaupunginmuseo
Tietokeskus/Kaupunginarkisto, Eläintarhantie 3 F
Kulttuuriasiainkeskus
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Nuorisoasiainkeskus, Tyttöjen talo, Porthaninkatu 2, (kesäisin retkeilymaja)
Nuorisoasiainkeskus, Harjun nuorisotalo, Aleksis Kivenkatu 1
Nuorisoasiainkeskus, Kallion nuorisotalo, Kolmas linja 8 A
Kallion kulttuuripysäkki
Helsinki-aiheisia linkkejä
Kalliolainen -verkkolehti
Kallioblogi
Helsinki-aiheista musiikkia
Stadin slangia
Stadin taivaan alla – Eeva ja Simo Ristan valokuvia Helsingistä 1969-1987
Kallion-Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumi
Familia Club – monikulttuuriyhdistys