Kirviön kiikarissa: sota lastenkirjoissa

”Sota-ajan lasten elämää varjostivat pommitukset, kylmyys, pimeys, ravinnon ja vaatteiden puute, yksinäisyys, isän ikävä, pelko, ahdistus, usein myös evakkous ja orpous. Mutta elämässä oli myös valonpilkahduksia, inhimillistä lämpöä ja läheisyyttä. Lapsella on kyky iloita pienistä asioista – ja tavattoman voimakas elämisenhalu!”

- Leena Laulajainen -

Uutisissa kuulemme toistuvasti sodista ja pakolaisista. Ehkä sinäkin olet miettinyt millaista se sota oikein on ja miten ihmiset siitä selviytyvät? Aiheesta on kirjoitettu myös lastenkirjoja, joiden avulla voit tutustua sotaan ja sota-aikaan Suomessa sekä muualla. Ja ennen kaikkea siihen miltä sota lapsista tuntuu.

Kuvakirjoja
 

MALMBERG, Maarit: Aapeli ja sotaveteraani Reino

Naapurin sotaveteraani Reino kutsuu Aapelin ja hänen äitinsä kylään. Reino kertoo lapsuuden kodistaan Karjalassa, sieltä evakkoon lähtemisestä ja kuinka hän toimi lääkintämiehenä rintamalla. Aapeli kuulee, että sota pelotti kaikkia sekä sotilaita että kotiin jääneitä. Sitten hän muistaa kuinka jotkut lapset joutuvat vieläkin lähtemään kodeistaan sotaa pakoon.

BERGSTRÖM, Gunilla:  Mikko Mallikas ja sisukas muurahainen

Kuusivuotias Mikko ja hänen uusi ystävänsä Hamdi pelaavat jalkapalloa joka päivä. Myös sotaleikit kiehtovat poikia ja he kyselevät sodasta Hamdin isältä, joka on ollut sotilas ihan oikeassa sodassa entisessä kotimaassaan. Hamdin isä ei halua puhua sodasta, vaan kertoo pojille tarinan sisukkaasta muurahaisesta, joka jatkoi lannistumatta työtään pommituksista huolimatta.

KIRKKOPELTO, Katri ja Suna Vuori: Hirmuista koulupäivää, hirviö

Hirviömaailmassa jokaisen nuoren hirviön on käytävä ainakin auringonkierron verran koulua opettelemassa irvistelyä, karjumista ja kallopalloa. Pikkuhirviötä kouluun meno jännittää kovasti, mutta pian hän saa monta uutta ystävää. Yksi heistä on karvaton kasvissyöjä Hoi Polloi, joka on paennut sotaa kaukaa meren toiselta puolelta. Pikkuhirviötä hävetti, suretti, pelotti ja suututti yhtä aikaa kun hän kuuli ystävältään minkälaista sota oli ollut.

WIKLAND, Ilon: Pitkä, pitkä matka

Oli kerran pieni tyttö, jolla oli oma paimenkoira. Eräänä päivänä maassa puhkesi sota, ja tyttö ja koira lähetettiin junalla isoäidin luo maalle. Tästä alkoi tytön pitkä, pitkä matka, joka päätyi vieraaseen maahan, jossa vallitsi rauha.

LEO, Veronica: Oravan silmät

Pikkutytön lapsuuden talossa oli ihmeen kaunis lasimaalaus oravasta, jolla oli hehkuvan punaiset silmät. Kun tyttö oli pieni hän keräsi kauniita lasinpaloja, eikä niitä ollut vaikea löytää. Sillä kun hän oli pieni, maassa oli sota ja hänen kotikaupunkiaan pommitettiin. Niinpä tytön oli matkustettava Ruotsiin, siellä oli rauha ja ruokaa.

LIND, Hiltrud: Sinikukkainen puhvelinvasa

Dinh-tyttö, niin kuin monet muutkin Hanoin lapset, on lähetetty sotaa pakoon rauhallisemmalle maaseudulle. Dinh kaipaa kovasti kotiaan ja vanhempiaan. Sitten hän kohtaa puhvelinvasa Phanin ja Tham-pojan, joiden kanssa hän juoksee leikkimään lootuslammelle joka päivä koulun jälkeen.

HAGBRINK, Bodil: Tiibetin lapset

Tenzin on pieni tiibetiläistyttö, joka asuu perheensä kanssa Nepalissa, Tashi Lingin pakolaisleirillä. Eräänä päivänä hän pääsee isänsä kanssa pitkälle vaellukselle kapeille vuoristopoluille katsomaan Himalajan lumisia huippuja. Matkan aikana isä kertoo Tenzinille perheensä pitkästä ja raskaasta pakomatkasta miehitetystä Tiibetistä Nepaliin.

Lasten elämää kotirintamalla

LAULAJAINEN, Leena: Olipa-kerran-maan kukat eli Liisa särkyneen peilin maassa

Siinä maassa on sota. Liisan isä on rintamalla Siellä Jossain ja äidillä on aina kiire. Liisa elää omassa mielikuvitusmaailmassaan ja näkee ihmeellisiä unia. Kylään saapuu sotaa pakoon inkeriläinen Anja äitinsä kanssa. Arka ja sulkeutunut Anja ja yksinäinen Liisa ystävystyvät ja uskoutuvat toisilleen kipeistäkin asioista.

NISKANEN, Vuokko: Hiekkalan lasten tarina

Hiekkalan lapset viettävät työn ja leikin täyttämää onnellista elämää kotona Karjalassa. Kun sota syttyy, Hiekkalan väki joutuu jättämään oman kotinsa ja etsimään turvapaikkaa eri puolilta Suomea. Sodan varjossa eläminen on turvatonta, mutta lapsilla on omat ilonsa ja surunsa arjen pienissä seikkailuissa.

SANDMAN LILIUS, Irmelin: Muukalaiskadun satuja

Elettiin vaikeita aikoja kun Irmelin ja Heddi muuttivat Muukalaiskadulle Kaivopuiston kulmille. Koko ajan tapahtui ikäviä asioita, jotka johtuivat sodasta. Ja oli kylmä. Ja ruuasta oli pulaa. Onneksi Tutu-äiti ja Hanna-täti kertoivat tarinoita, joiden ansiosta tytöt saattoivat elää taianomaisen lapsuuden ja kokea uskomattomia seikkailuja sodasta huolimatta.

RAUSTELA, Lasse: Älä itke, Vasili-setä

Liisan isä on venäläisellä vankileirillä ja Liisalla on kova huoli isästään. Kylällä etsitään haavoittunutta desanttia, joka tuntuu kadonneen kuin tuhka tuuleen. Kun Liisa on taas kellarissa listimässä perunanituja, hän keksii että desantti on piilossa perunavuoren takana. Liisa säälii miestä ja lupaa olla lupaa olla kertomatta asiasta kenellekään. Hän vie desantille ruokaa ja juomaa, ehkäpä joku venäläinen pikkutyttö auttaa sitten vuorostaan Liisan isää.

ILLOINEN, Eva: Perri lähtee sotaa pakoon

Kaikki oppilaat käsketään kesken päivän koulusta kotiin ja monet heistä lähetetään pois kaupungista pommituksia pakoon. Jo samana iltana Perri istuu junassa matkalla kohti Savonlinnaa ja tuntemattomien serkkujen koulukortteeria. Hänellä on kova ikävä äitiä, mutta onneksi serkut ovat mukavia ja koulusta löytyy uusia ystäviä.

MYLLYLÄ, Pirkko: Huomenna isä tulee

Eräänä päivänä Piikun ja Kaarinan isä lähti kotoa kauas rintamalle, jossa oli sota. Orvoksi jääneestä Yrjöstä tulee tytöille uusi isoveli ja sotavanki Dimitri tulee auttamaan maatilalle. Kun Piikulle tulee ikävä isäänsä, hän menee kamariin katsomaan isän valokuvaa tai kiipeää Ilmari-papan syliin istumaan.

HIETAMIES, Laila: Koivukoto

Hannan äiti on jäänyt sotaleskeksi ja naapurin Samuli-setä on alkanut käydä heillä useasti kylässä. Hannalla on ikävä isäänsä, vaikka hän ei muista edes minkä näköinen isä oikein oli. Sotakin mietityttää Hannaa, mutta onneksi papan ja naapurin Lauran kanssa voi jutella vaikeistakin asioista.

WEISSEG, Tuovi: Siirin salaisuus

Kahdeksanvuotias Siiri on vilkas poikatyttö. Sota-ajan huolet eivät estä lapsia keksimästä uusia leikkejä, ja jos jotain puuttuu, se korvataan mielikuvituksella. Järven toiselle puolelle muuttaa uusi poika, joka on kummallisen kiinnostunut Siiristä. Siiri tietää olevansa Honkosen perheen ottolapsi ja kun muistikuvat vanhasta äidistä alkavat palautua mieleen, Siiri päättää ottaa asioista selvää.

SALOKANNEL, Helmi: Rajakylän lapset

Miili, Iipo, Lillukka ja Jukka asuvat Eksymän kylässä lähellä itärajaa, napapiirin pohjoispuolella. On vuosi 1942 ja sodan jyrinä kuuluu erämaahan asti. Partisaanit pitävät rajakylää pelon vallassa, hyökkäsiväthän he koulun joulujuhlaankin. Lapin luonnossa liikkumaan tottuneet lapset selviytyvät vaarallisistakin tilanteista taitojensa ja kekseliäisyytensä ansiosta.

VILJANEN, Antero: Leikki kaukana

Sodan uhka leijuu ilmassa ja saa aikuiset hamstraamaan ruokaa ja vaatteita. Koulutyökin keskeytetään. Kiihtynyt ilmapiiri tarttuu lapsiinkin ja poikien sotaleikit hurjenevat. Kun isät ja isoveljet kutsutaan rintamalle ja ilmapommitukset alkavat, huomaavat pojat että oikeasta sodasta onkin leikki kaukana. Heidänkin on aika aikuistua ja osallistua sotaponnistuksiin.

RAUSTELA, Lasse: Piura

Piura oli Hessun itse kyhäämä kelkka, joka paloi pommituksissa niin kuin koko kotikin. Hessun isä on kadonnut rintamalla ja äiti on surusta sekaisin. Hessu, äiti ja mummo lähtevät maalle sotaa pakoon, mutta kyllä sota sinnekin yltää sanomalehtien ja pommien myötä. Vähitellen maatalon elämänrytmi ja kova työ lieventävät Hessun ja äidin surua ja he huomaavat ilon palaavan elämään.

SUOMELA, Erkki K.: Oravapoika

Kun äiti joutuu sairaalaan, liittyy kolmetoistavuotias Saku salaa kotirintaman lähettijoukkoihin, Oravapoikiin. Hän etsii jännitystä ja seikkailua, mutta sotasairaalan potilaiden tarinat ja pommisuojassa vietetty pitkä yö saavat Sakun muuttamaan käsitystään sodasta. Hän ymmärtää, että jossain on tapahtunut kamala erehdys, joka oli saanut koko maailman sotimaan.

HYVÄRINEN, Rakel: Kiikaritähtäin

Pekan ja Kertun isoveli Kalle on sodassa ja isä töissä vieraalla paikkakunnalla. Lastenkin on osallistuttava maalaistalon töihin ja kaikesta on puute. Pekka on kuitenkin onnistunut rakentamaan kaukoputken ja aikoo varastaa saksalaisten sotilasjunasta siihen paremman, kiikaritähtäimen linssin. Pikkusisko Kertun pitäisi kiinnittää sotilaitten huomio junan pysähdyspaikalla.

HYVARINEN, Rakel: Kaivo

Eräänä iltana sodan muuttama isoveli Kalle pistäytyy kotona ennen lähtöään Lappiin, saksalaisia vastaan taistelemaan. Kalle piilottaa rintamalta salakuljettamansa kranaatin saunan nurkkakiven alle. Lapset löytävät kranaatin ja kun perheelle valkenee sen vaarallisuus, he alkavat miettiä kuinka siitä pääsisi eroon.

VINJE, Kari: Arpiniskainen mies

Selmer Salomonsen asuu saksalaisten miehittämässä Pohjois-Norjassa. Kun hän kuulee ystävänsä saksalaisen Hermann-sotilaan pahoinpidelleen venäläistä sotavankia, Selmer päättää katkaista ystävyytensä Hermannin kanssa. Kun sotavanki Nikolai pakenee vankileiriltä Selmer ja hänen perheensä päättävät auttaa häntä ilmiantajista huolimatta.

Sota vähän kauempana
 

NÖSTLINGER, Christine: Lennä, lennä turilas!: kertomus isästäni, sodan viime vaiheista, Cohnista ja minusta

On vuosi 1945 Wienissä Itävallassa ja sotaa on käyty niin kauan, ettei tyttö enää muistakaan sellaista aikaa ettei sotaa olisi. Tytön asuintaloon osuu pommi ja perhe jää ilman kotia. Maasta poistuva rikas rouva tarvitsee jonkun vahtimaan laitakaupungilla sijaitsevaa huvilaansa ja perhe saa uuden paikan asua. Vain kiukkuinen isoäiti ja isoisä jäävät asumaan vanhan kodin raunioihin. Haavoittunut isäkin karkaa sotasairaalasta ja piiloutuu huvilan ullakolle. Saksalaiset vetäytyvät hajalle pommitetusta kaupungista, mutta tilalle saapuvat venäläiset sotilaat. Näitten suurten mullistusten keskellä tyttö ei menetä urheuttaan eikä uteliaisuuttaan vaan sopeutuu tilanteisiin.

FUCHS, Ursula: Julia ja sota

Julia täyttää kuusi vuotta ja saa lahjaksi hartaasti toivomansa nuken, Emman. Yhtäkkiä kaikki muuttuu: on syttynyt sota. Isän uusi auto takavarikoidaan ja kouluaamut alkavat heilhitlerillä. Kun pommitukset alkavat, perhe jättää kotinsa ja muuttaa paikasta toiseen sotaa pakoon. Julia odottaa koko ajan sodan loppumista, mutta hän on jo kaksitoista vuotta ennen kuin sota vihdoin päättyy.

LEVINE, Karen: Hanan matkalaukku

Vuonna 2000 Tokion juutalaisvainoista kertova erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu museo vastaanotti kuluneen matkalaukun, jonka kylkeen oli maalattu nimi Hana Brady ja vuosiluku 9. toukokuuta 1931. Museon johtaja alkaa ottaa selvää kuka Hana oli ja mitä hänelle oli tapahtunut? Matkalaukku johdattaa meidät 70 vuoden takaisiin tapahtumiin: nuoren juutalaistytön ja hänen perheensä kohtaloihin tsekkoslovakialaisessa pikkukaupungissa.

SERRAILLIER, Ian: Hopeaveitsi

Kun perheen isä joutuu vankileirille ja äiti viedään pakkotöihin Saksaan, joutuvat lapset 13-vuotias Ruth, 11-vuotias Edek ja 3-vuotias Bronia joutuvat kolmistaan selviytymään sodan keskellä Varsovassa Puolassa. Lapset asuvat raunioissa ja saavat niukan elantonsa huoltotoimistosta ja tilapäistöillä. He tekevät kellariasunnostaan kodin ja alkavat pitää koulua muille lapsille. Perheen isä karkaa leiriltä, mutta ei löydä lapsiaan sekasortoisesta Varsovasta. Ennen lähtöään etsimään vaimoaan isä antaa hopeisen paperiveitsen Janille, joka lupaa vielä etsiä lapsia ja pyytää heitä pyrkimään Sveitsiin.

ZEI, Alki: Villikissa katsoo lasin takaa

Melia-tyttö ja hänen sisarensa Myrto viettävät huoletonta lapsuuttaan kreikkalaissaarella, mutta suuret poliittiset mullistukset 1930-luvun Euroopassa ylettyvät sinnekin. Melian elämä muuttuu, isoisän kirjat poltetaan ja isä on vaarassa menettää työpaikkansa pankissa. Ennen niin läheisestä siskosta tulee koulun tähtikaartilaisjohtaja ja villikissan seikkailuista kertova Niko-serkku joutuu piileskelemään maanpetoksesta epäiltynä.

ZEI, Alki: Tämä on sotaa, Petros

Kreikkalaispoika Petros oli kymmenvuotias kun sota syttyy. Aluksi sota merkitsee Petrokselle sankaruutta, hänestä on hienoa saattaa Angelos-eno rintamalle. Elämä miehitetyssä Ateenassa on kovaa, koulut suljetaan ja on puute kaikesta, musta pörssi kukoistaa ja ihmisiä pidätetään. Kotona Petros kinastelee turhamaisen sisarensa ja vähän höperön isoisänsä kanssa, mutta alkaa rohkeasti toimia vastarintaliikkeessä yhdessä naapuriston lapsien kanssa.

Lapsia sotapakolaisina

KONTTINEN, Aili: Inkeri palasi Ruotsista

Inkeri on asunut Ruotsissa neljä vuotta mamman ja papan luona, mutta näkee yhä toisinaan pahoja unia sodasta. Kun rauha tulee, kuusivuotiaan Inkerin täytyy lähteä Suomeen, vaikka hän ei sitä tahtoisikaan. Sopeutuminen viisilapsiseen perheeseen, maatilan vaatimattomiin oloihin ja raskaisiin töihin on vaikeaa, etenkin kun suomenkielikin on päässyt unohtumaan.

VORONKOVA, L.: Sinihilkkainen tyttö

Yhtenä pakkaspäivänä kaupunkilaistyttö Valenka tupsahti sotapakolaisten mukana maalaistalon tupaan. Talon emäntä päättää pitää orvoksi jääneen tytön. Valenkan on saavutettava perheen kolmen muun lapsen ja jörön ukin luottamus sekä opeteltava kutsumaan Darja-tätiä äidiksi.

KERR, Judith: Kun Hitler varasti vaaleanpunaisen kanin

Yhdeksänvuotias Anna ja hänen veljensä Max asuvat Berliinissä. Heidän isänsä on kirjoittanut Hitleriä arvostelevia lehtijuttuja ja perhe joutuu pakenemaan Sveitsiin. Sielläkään isän kirjoituksia ei uskalleta julkaista, jotenka perhe muuttaa Ranskaan ja myöhemmin vielä Englantiin. Natsit takavarikoivat perheen omaisuuden, myös Annan kotiin jättämän rakkaan vaaleanpunaisen leikkikanin. Lasten on sopeuduttava uusiin oloihin ja puutteeseen sekä opittava puhumaan ranskaa ja englantia. Mutta tärkeintä on että perhe saa pysyä yhdessä.

TALVIO, Pirkko: Minä olen Davor

Davorin isään on osunut kranaatti kotitalon edustalla, Sarajevossa. Davorin perhe tulee Suomeen, koska isälle on luvattu hoitoa täällä. Alkuun kaikki Suomessa on outoa ja koti-ikävä tuo Davorin mieleen muistoja myös sodasta. Vähitellen ilo palaa elämään ja Davor ja hänen sisarensa saavat uusia ystäviä.
 

WALLENIUS, Leena: Rosalien laulu

Rosalie Wiesel on vasta viidentoista joutuessaan pakenemaan natseja kotikaupungistaan Wienistä. Matkalla hän joutuu eroon isästään ja päätyy aivan yksin Helsinkiin. Rosi pääsee asumaan ystävälliseen perheeseen, saa töitä ja valitaan swing-yhtyeen laulusolistiksi. Mutta sota ja pommitukset alkavat Helsingissäkin ja juutalaispakolaisiin aletaan suhtautua kielteisesti. Rosalie ja hänen ystävänsä Simon siirretään Suomen itärajalle pieneen kylään, mutta Rosalie ei murru kaiken epävarmuuden keskelläkään.

Laura Kepponen
Puistolan kirjasto

Julkaistu 17.5.2010

 Kirviön kiikarissa -sarja