Roi

Koulutuslenkki Laajasalossa

Sateisina aamuina se herää aikaisin. Aikaisin se herää myös sumuisina, räntäisinä sekä tuulisina aamuina. Poikkeuksina vain aurinkoiset, lämpimät aamut. Eivät siksi, että se nukkuisi kauemmin. Sellaisina aamuina sen on vain mukavampi herätä aikaisin. Oikeastaan sen on sittenkin helppo herätä. Sen vaimo on herännyt vieläkin aiemmin keittämään aamukahvia. Mutta sillä näyttää taas olevan harmaa aamu. Aavistaa jo, ettei saisi juoda kupillistakaan rauhassa, siitä minä pidän huolen.

Herätyskello, mustakuonoinen digitaalikello, erehtymättömällä sisäisellä näytöllä. Ensimmäinen herätys, hienovarainen töytäisy. Jos se ei osoita huomanneensa, raapaisu tassullani. Vuoteen vierellä minun jäänsiniset, surullisina tuijottavat silmäni. Olen huomannut tuon tepsivän aina. Mikäli on hänen kannaltaan onnellinen aamu, riittää se, että hän avaa minulle parvekkeen oven. Sellaisina aamuina minä sallin hänen juoda kupillisen kahvia ennen hänen joka-aamuista henkilökohtaista koulutuslenkkiään. Huomautan - harvoin hänen kohdalleen sattuvana onnellisena aamuna. Silloin minä istun parvekkeella olevalla tuolillani miettimässä, pitäisikö koulutuslenkki suorittaa tänään myötä- vai vastapäivään kiertäen. Kiertosuunnan valinta ei ole mitenkään sattumanvarainen päätös. Minulla on siitä jo monien vuosien kokemus. Jos tuulee mereltä, kierrätän häntä vastapäivään. Mannertuuli ja hän joutuu kulkemaan myötäpäivään.

Olen suunnitellut koulutusreitin hyvin tarkasti. Sen ovat hyväksyneet harjoitusreitikseen muutkin tällä alueella asuvat määrätietoiset, hyvin ammattitaitoiset kouluttajat. Koulutuksessa me hyödynnämme ihmissivistyksen ulottumattomissa olevia, aromeihin perustuvia aluekarttoja. Itse olen asiantuntija tuollaisen kartan käytössä. Asia ei ole mitenkään mutkikas selitettäväksi. Se on vain geeneistä kiinni. Omat esivanhempani käyttivät jo vastaavia karttoja puuttomalla tundralla tai Grönlannissa paljon aikaisemmin kuin kesytimme ihmisen helpottaaksemme jokapäiväisen elantomme hankintaa.

Merituuli, siis vastapäivään. Unohdin muuten mainita, ettei hänellä ollut tänään mitenkään onnellinen aamu. Olen osoittanut käytökselläni, että hänen pukeutumisensa on suorastaan alokasmaisen kömpelöä. Inahdan vaativasti, teen kierroksen makuuhuoneesta keittiöön. Ehdin hänen pukeutuessaan poiketa jopa juomakupille ottamaan pari kielellistä vettä. Tulen takaisin makuuhuoneeseen ja tönäisen häntä vaativasti kuonollani. Kengännauhojen solmiminen osoittaa sellaista avuttomuutta, että en voi muuta kuin haukahtaa ivallisesti tuollaiselle töppäilylle.

Asiaton viivyttely portaissa on mielestäni täysin sopimatonta. Takaisin tullessa tilanne on kuitenkin toinen. Silloin minulla on runsaasti aikaa tutkia yläkerrassa asuvan salaperäisen neiti X:n minulle jättämät henkilökohtaiset viestit. Neiti X on erittäin viehättävä cockerspanieli. Hän käy säännöllisesti kouluttamassa emäntäänsä iltaisin oman koulutuskierrokseni jälkeen. Valitettavasti tapaan neiti X:ää aivan liian harvoin ihan koirakohtaisesti. Hän antaa mielestäni liian paljon periksi emäntänsä esittämille toivomuksille aikataulun suhteen. Sitä paitsi tiedän hänen kouluttavan emäntäänsä vain kolmesti päivässä. Vähintään neljä lenkkiä päivässä pitää koulutettavan sekä henkisesti että ruumiillisesti kunnossa. Väitän näin omien kokemuksieni tuoman tietomäärän perusteella.

Minulla on aivan samoin kuin ihmisvartijoillakin tapana merkitä suoritetut koulutuspisteet. Ensimmäinen sijaitsee noin viidenkymmenen laukka-askeleen päässä ulko-ovesta. Pisteen muodostaa kitukasvuinen mänty. Se on kitukasvuinen ahdettuaan juurensa toivottoman ahtaaseen kalliokoloon. Mutta eihän se minun murheeni ole. Valitettavasti täällä on jo aamulla käynyt kaksi tunkeilevaa, vihamielistä kouluttajaa. Minun erehtymätön aromiaistini paljastaa armottomasti tapahtuneet alueloukkaukset. Raaputtelen sammalia tällaisissa tapauksissa peittääkseni näiden huligaanien jättämät tuoksut. Vielä varmistusnuuhkaisu ja olen valmis ohjaamaan koulutettavani seuraavalle koulutuspisteelle.

Pisteen ympäristössä voin suorittaa arkeologisia kaivauksia, suoda tuolle typerälle monnille hetken lepotauon ja annan itselleni mahdollisuuden toteuttaa mieliharrastustani, historiaan syventymistä. Koulutettavani väittää näiden kolmen rakennelman olevan Talvi- ja Jatkosodan aikaisia ilmatorjuntatykkien suojia. Kaivaukseni osoittavat aukottomasti, että jo venäläiset rakensivat tämän puolustuslinjan ennen Ensimmäistä maailmansotaa. Olen löytänyt alueelta huomattavan hapankaalikerrostuman. En tosin voi suorittaa kaivauksia näiden bunkkereiden sisäosissa. Kouluttajien ammattiyhdistyksen jakamassa työturvallisuutta käsittelevässä Turvallisesti työssäsi -ohjekirjasessa se on ehdottomasti kielletty. Tietysti se harmittaa, toisaalta ymmärrän hyvin tämän ohjesäännön merkityksen. Bunkkereiden sisäpuolelta löytyy niin paljon lasinsirpaleita, että jos lähettäisin tuon koulutettavani sinne, voisin saada syytteen simputuksesta tai pahimmassa tapauksessa suorastaan ihmisrääkkäyksestä.

Kaikkein tärkeimmät koulutuspisteet olen valinnut luonnonsuojelun tärkeyden huomioiden. Ne ovat kelohonka sekä kolme oksatonta salkoa, joista yksi on muita huomattavasti lyhyempi eikä tuoksu puulle. Ne ovat sukupuuttoon kuolemassa olevien lajiensa viimeisiä edustajia. Minun velvollisuuteni on kastella niitä säännöllisesti. Tuo tollo tuossa koulutushihnan päässä kutsuu niitä sähköpylväiksi sekä liikennemerkiksi.

Voidakseni arvioida koulutettavani suoritustason, on minun annettava sille tietyissä tilanteissa näennäinen vapaus osoittaa oppimansa taidot, esimerkiksi kyky ylittää tie. Toistaiseksi se ei ole vielä jäänyt auton alle.

Kun joku kaltaiseni kouluttaja työtehtävänsä aikana kävelee vastaani, suon hänelle korkeintaan arvioivan katseen ja kohennan vaivihkaa ryhtiäni. Neiti X:n kaltaisten, suorastaan miellyttävien kouluttajien kohtaaminen on aina mieltä ylentävä hetki. Heille minä suon kunnioittavan inu-tervehdykseni. Sen sijaan muutamalle hyvin edesvastuuttomasti käyttäytyvälle, ammattitaidottomalle kouluttajalle minun on murahdettava varoittavasti. Ellei se auta, otan karateasennon ilman tarpeettomia kumarruksia mutta Simpauttajan hojohojo-huudolla vahvistettuna. Olen huomannut menetelmän olevan hyvin tehokas.

Kierrettyäni oppilaani kanssa suunnittelemani koulutuslenkin, palaan kerrostalomme ulko-ovelle. Sallin oppilaani avata sen kohteliaasti minulle. Porraskäytävässä luovutan hänelle koulutuksessa tarvitsemani ohjaushihnan ja annan hänen rapsuttaa turkkiani. Yritän lohduttaa tuota kömpelöä alokasta katsomalla ystävällisesti silmiin. Se ei aavista, että kappale - Katseen merkitys - käsitellään seikkaperäisesti kouluttajan käsikirjan sivulla 14. Kannustan alokasta suhtautumaan positiivisesti aamupäiväkoulutukseen. Siihen sisältyy mm. rusakkojen yöpymispaikkojen rekisteröinti Reiherin- sekä Rudolfin alueen metsissä. Luultavasti kiinnitän hänen huomionsa myös mannerjään merkitykseen alueen muotoutumisessa.

PS. Joskus olen vaistoavinani, että yllä mainittu koulutettavani yrittää lahjoa minua.

ROI