iGS Arkisto

Pysäytttää tehokkaasti polkujen muodostumisen? Emilia, 15 v. (16.05.2012) Se, jos laittaa jonkin esteen polun eteen, estää kulkemasta siitä kohdasta. Esim iso kivi, tarpeeksi isoja istutuksia. Lue vanha aiheeseen liittyvä vastaus osoitteessa http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx ja kirjoita hakukenttään Polut. Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto

Mistä johtuu että kun lusikasta katsoo itseään kuperalta puolelta niin kuva on oikeinpäin mutta koveralla puolella nurinpäin? Mikä sen kuvan kääntää? Äiti ei osannut vastata tähän kuusivuotiaan kysymykseen. (14.05.2012) Kysymykseen on itse asiassa vastattu jo aiemminkin, mutta yritän mahdollisuuksien mukaan selvittää asiaa helpommin. Ensin pitää tietysti ymmärtää, miten se peilikuva syntyy. Peilipinta heijastaa valoa, ja kun sen eteen laitetaan jokin esine, esineestä tulevat valonsäteet heijastuvat peilistä myös. Jos tällainen heijastunut valonsäde osuu silmään, silmä ei osaa tunnistaa, että se on heijastunut, vaan kuvittelee, että säde on kulkenut koko ajan suoraan. Näin esimerkiksi tavallisessa peilissä näyttää olevan "sisällä" kaikenlaisia asioita, koska silmiimme osuu peilistä heijastuneita valonsäteitä. Se, miten valonsäteet heijastuvat, riippuu ainakin peilin muodosta ja siitä etäisyydestä, millä peilattava esine heijastavasta pinnasta on - näinhän esimerkiksi pallot kimpoavat vähän eri suuntiin erimuotoisista seinistä ja eri etäisyydeltä heitettäessä. Lusikan koveraan pintaan osuessaan valonsäteet "kimpoavat" sillä tavoin, että saapuvat silmään ikään kuin "väärinpäin", siis esineen yläosasta tulleet säteet kääntyvät alhaalta tuleviksi ja toisinpäin. Lähteet: http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/k...discussion http://www.physicsclassroom.com/cla...u13l4c.cfm http://www.physicsclassroom.com/cla...u13l3e.cfm http://www.physicsclassroom.com/mme...s/ifpm.cfm Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto

meneekö vanhemille tieto, jos on lähteny kevarikortti ylinopeudesta? (27.04.2012) Menee alaikäisestä. Vastauksen antoi päivystäjä Helsingin poliisin palvelupuhelimesta helsinkiläisille 071 877 4002, ma-su klo 8-16. Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, omistan ison meri aiheisen taulun joka on peruja mummiltani.(taulussa iso laiva joka on "myrskyssä") sen alakulmassa on signeeraus j dahl -89 mahtaako olla arvokas taulu? missäköhän porissa olisi joku ketä voisi sen arvioida. kiitos etukäteen. Nina, 22 v. (23.04.2012) Norjalainen Johan Christian Dahl (1788 Bergen - Dresden 1857) on kuuluisin Dahl-niminen taiteilja, mutta hän kuoli jo ennen vuotta -89. Eli hän ei voi olla kyseessä. Taulun arvoon vaikuttavat monet seikat: Kuinka vanha maalaus on ( voisiko maalauksesi olla vuodelta 1889?), onko kyseessä öljymaalaus, onko tekijä tunnettu ja arvostettu jne. Seuraavalla sivustolla on J Dahl- nimisen taiteilijan signeeraus ja muutakin tietoa. Hän on maalannut paljon laivoja: http://www.fineartemporium.com/se-Dahl-JHE.htm Helsingissä Hagelstamin taidekauppa tekee arviointeja, ehkä he osaisivat neuvoa eteenpäin tai Porista jonkun tahon. http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto

Heippa kysyisin että mikä estää metsäpolkujen muodostumisen kun kävelee eri kohdissa mutta onko vielä joitain keinoja että miten ei muodostuisi polkuja? Emilia, 15 v. (11.04.2012) Maastossa polku muodostuu paljon käytettyyn kulku-uraan tai sellainen voidaan erikseen tehdä. Monet eläimet muodostavat polkuja kulkiessaan asuinsijoiltaan vesien äärelle juomaan tai kylpemään. Urbaaneissa ympäristöissä polut muodostuvat usein koirien ulkoilutuksen yhteydessä tai oikopolkuina, kulkijoiden etsiessä lyhintä reittiä valmiista tieurista ja istutuksistakin piittaamatta. Tärkeintä on juuri tuo eri kohdissa käveleminen tai jopa kävelemättä jättäminen. Myös se on tärkeää, ettei jonkin reitin päässä ole jotain houkuttelevaa, johon mennä, esim bussipysäkki. Erilaisilla esteillä kuten istutuksilla voidaan yrittää estää polun muodostumista mutta ihminen on sellainen, että tosi mielellään kävelee lyhintä reittiä päämääräänsä, usein esteistäkin välittämättä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Polku http://www.ymparisto.fi/default.asp...amp;lan=fi Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto

Tuleeko nimi "Hatsipompponen" jostain ranskankielisestä nimestä? Babar norsu -kirjoissa oli Hatsipompponen niminen henkilö ja Babar on ranskalainen. (29.03.2012) Pahoittelemme vastauksen viipymistä. Babarin lapsuudenystävä Hatsipompponen esiintyy lyhyesti kirjassa Eläköön kuningas Babar (ransk. Vive le roi Babar). Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista kirjaa ei löytynyt ranskaksi, jotta olisimme voineet jäljittää Hatsiompposen alkuperäisen nimen. Ranskan kulttuurikeskuksenkaan kirjasto ei kyennyt meitä auttamaan. Päätimme harjoittaa transeurooppalaista yhteistyötä ja otimme yhteyttä Lyonin kaupunginkirjastoon. Asia selkisi. Hatsipompposen alkuperäinen nimi on Hatchibombotar. Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto

Miksi äitienpäivänä äidit saavat lahjoja ja isänpäivänä isät saavat lahjoja, mutta lastenpäivänä lapset eivät saa lahjoja. (22.03.2012) Erittäin hyvä ja tärkeä kysymys. Kansainvälistä lastenpäivää vietetään maassamme 20 marraskuuta. Käytäntö on varmaan sen verran uusi, että kauppiaamme eivät vielä ole asiaa huomanneet. Luulisin että asia tulee muuttumaan lähi vuosina. ”Lastenpäivää on Suomessa vietetty lokakuun ensimmäisenä maanantaina, mutta vuodesta 2002 alkaen käytäntö muuttui ja lapsille omistettu päivä on marraskuun kahdeskymmenes. Tähänastinen lastenpäivän paikka perustuu Suomen Unicef-yhdistyksen aloitteeseen vuodelta 1991. Tällöin Unicef-yhdistys esitti, että kalenteriin merkittäisiin kansainvälinen lastenpäivä. Jo joulukuussa 1954 YK:n yleiskokouksen julkilausuma kehotti kaikkia jäsenvaltioita viettämään lokakuun ensimmäistä maanantaita kansainvälisenä lastenpäivänä. Unicef-yhdistyksen ehdotuksen mukaisesti Helsingin yliopisto päätti, että vuoden 1993 almanakasta alkaen lastenpäivä merkitään kaikkiin kalentereihin. Lastenpäivää on 90-luvulla vietetty milloin enemmän, milloin vähemmän aktiivisesti. Kansainvälinen käytäntö on 1990-luvulla hieman muuttunut, ja tärkeämmäksi lastenpäiväksi on kohonnut lapsen oikeuksien päivä 20.11. Päivämäärä juontuu alun perin vuodelta 1959, jolloin saatiin aikaan ensimmäinen lapsen oikeuksien julistus. Se oli hyvin yleisluontoinen eikä se sitonut valtioita oikeudellisesti. Siksi Puola ehdotti 1979, että sen tilalle valmisteltaisiin uusi sitovampi julistus. Kymmenvuotisen työn jälkeen uusi lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimus pitää sisällään eri valtioiden näkemyksen siitä, mitä lapsen oikeuksia tulee kunnioittaa. Lapsen oikeuksien sopimus on sen ratifioineita valtioita sitova asiakirja, jonka noudattamista valvoo sitä varten asetettu kansainvälinen komitea. Valtiot ovat velvollisia raportoimaan komitealle tilanteestaan. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on 1980-luvulta alkaen ehdottanut lapsen oikeuksien päivän merkitsemistä almanakkaan. Syksyllä 1999 myös Suomen Unicef-yhdistys ehdotti päivän merkitsemistä. Helsingin yliopistossa todettiin, että almanakkaan voidaan merkitä vain yksi lapsille omistettu päivä. Koska nykyisin lapsen oikeuksien päivä katsotaan tärkeämmäksi kuin kansainvälinen lastenpäivä, sovittiin lastenpäivän siirrosta. Virallisen päätöksen teki Helsingin yliopisto syyskuun 2000 lopussa. Päätöksen mukaan vuodesta 2002 alkaen kansainvälinen lastenpäivä poistuu almanakoista ja tilalle tulee lapsen oikeuksien päivä, jota siis vietetään kiinteällä päivämäärällä marraskuun 20. päivänä. Niissä kalentereissa, joissa on tilanpuutetta, voidaan almanakkatoimiston suosituksen mukaan lapsen oikeuksien päivästä käyttää myös nimitystä lapsenpäivä. Ruotsinkielinen nimitys lapsen oikeuksien päivälle on barnkonventionens dag, ja tilanpuutteessa kalentereissa voidaan käyttää muotoa barndagen.” http://almanakka.helsinki.fi/kaku/00_6.html#2 ”Kansainvälisenä lastenpäivänä voisimme pysähtyä miettimään lapsen asemaa tässä maailmassa. Vanhemmat voisivat ajatella vanhemmuuttaan ja miettiä saavatko heidän lapsensa riittävän useasti huomiota ja antavatko he tarpeeksi rakkautta. Opettajat voisivat ajatella omia oppilaitaan, lastentarhanopettajat päiväkodin lapsia, mummot ja vaarit lapsenlapsiaan jne.” http://peda.net/veraja/mantsala/ohk...astenpaiva http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansai...A4iv%C3%A4 http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailm...A4iv%C3%A4 Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, kysyisin sellaista kysymystä, että jos ei halua että metsämaasto kuluu, onko joitain muita keinoja kuin ei mene kävelemään metsämaastoon ja on pitkospuita ja kävelee eri paikoissa ja on joku valmis tehty polku, mutta onko vielä joitain keinoja? Emilia, 15 v. (20.03.2012) Hei! Nuo kaikki ovat hyviä keinoja välttää metsän kulumista. Tärkeintä on se, että itsekukin metsässä liikkuessaan ottaa huomioon luonnon ja sen suojelemisen kaikissa toimissaan. Se tarkoittaa esimerkiksi ettei metsään heitellä roskia eikä liata luontoa, ei katkota oksia, kaadeta puita eikä kerätä kaatuneita puita. Muitakaan kasveja ei saisi vahingoittaa eikä myöskään häiritä eläimiä, eläinten poikasia ja pesiä, koska kaikki nämä yhdessä edistävät luonnon hyvinvointia ja tasapainoa. Erityisen herkät ja vaurioille alttiit alueet pyritäänkin suojelemaan lailla luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonsuojelualue http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta...6/19961096 Lisää aiheesta: Kalliola, Iiris (2011): Luonnon jäljillä. Luonto-opas nuorille. Helsinki: WSOY 2011. http://haku.helmet.fi/iii/encore/re...ite=cobalt Few, Roger (2002): Luonnon ystävä. Sanoma Magazines. http://haku.helmet.fi/iii/encore/re...ite=cobalt Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto

minun mummu ja minun tätini ovat kyllä toista mieltä siitä että kaikki kasvillisuus mitä siellä metsämaastossa on ja kun siellä kävelee kaikkien kasvien päällä ne eivät vahingoitu kysymys kuuluukin että onko minun mummu ja minun tätini oikeassa siinä asiassa? Emilia, 15 v. (09.03.2012) Tätä on kysytty meiltä aikaisemminkin. Oheinen vastaus on koottu kahdesta akistostamme löytyvästä vastauksesta hakusanalla metsät. Kannattaa myös käydä lukemassa lukijoidemme kommentit. http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx Kyllä maasto vähän kuluu, mutta se on täysin luonnollista. Eläimet ovat tallanneet metsiä vuosimiljoonia. Luonto kyllä korjaa mahdolliset vauriot. Voit hyvillä mielin samoilla metsissä, niin kaikki luontoystävätkin tekevät. Suomessa on jokamiehen oikeudet kulkea luonnossa, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaikissa metsissä voi liikkua ilmaiseksi ja ilman maanomistajan lupaa. Tällöin täytyy ottaa huomioon, että luontoa kunnioitetaan ja vältetään toimintaa, joka kuluttaa tai rasittaa ympäristöä. Pohjoinen luonto on haavoittuvaisempaa kuin luonto etelässä. Luonnonsuojelualueilla voi olla liikkumisrajoituksia, tällöin on kuljettava luontopolkuja, pitkospuita jne. käyttäen. Näillä toimilla pyritään suojelemaan luontoa kovemmassa käytössä. Normaali liikkuminen metsässä virkistymielessä ei yleensä kuluta metsämaastoa puhki. Siihen tarvitaan jo rajumpia tekoja, kuten metsänhakkuuta ja jatkuvaa kovaa maankäyttöä. Erilaisten metsälajien uhanalaisuus on kasvanut aikavälillä 2000-2010. Erityisesti sienet ja jäkälät kärsivät metsien kulumisesta. Vanhat metsät ja lehdot ovat monien uhanalaisten lajien, sekä kasvien että eläinten, tärkeimpiä elinympäristöjä. Metsien erilaiset luontotyypit ovat yksipuolistuneet kaupallisten metsätoimenpiteiden myötä. Lähteet: http://www.metsavastaa.net/hyvat_tavatluonnossa http://www.luonnontila.fi/fi/indika...iset-lajit http://wwf.fi/maapallomme/metsat/su...mparistot/ Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto

Miksi kynttilän liekki sammuu, kun siihen puhaltaa? (06.03.2012) Sammuminen johtuu lämpötilan laskusta. Copyright © Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymykset: 1 - 10 / 183

<< 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 >>