Kaipaan jännitystä

Salapoliiseja ja huikeita seikkailuja!

Ambjörsen, Ingvar: Myrkyllisiä valheita
Tammi, 2000

Pelle Pettersen on repiä pelihousunsa, kun vanhemmat ilmoittavat helluntain lomasuunnitelmansa: koko perhe on lähdössä isän ja äidin nuoruudenystävien luokse, Steinsundissa sijaitsevaan hippikommuuniin. Pelle, 15-vuotias kaupunkilaispoika, ei oikein ymmärrä, miksei hän saa jäädä yksin kotiin. Onneksi hänen ystävänsä Proffa ratkaisee ongelman: ”Et voi lähteä ilman minua.” Proffa pyytää vanhemmiltaan luvan ja lähtee Pellen perheen mukana etelänorjalaiseen tuppukylään.

4-7-luokkalaisille

Kauaa eivät toverukset ehdi olla matkalla, kun he panevat merkille junassa oudon tyypin: kaljaa juovan vihreätukkaisen miehen, joka ei vaikuta lainkaan varakkaalta, mutta puhuu viimeistä huutoa olevaan valkoiseen matkapuhelimeen. Miehessä on jotain tuttua, mutta Pelle ei heti keksi mitä. Missä hän on voinut miehen nähdä aikaisemmin? Kun Pelle ja Proffa saapuvat perille Steinsundiin, aseman ympäristö on kumman hiljainen. Pian he huomaavat, että koko kaupungin väki on pakkautunut torille, jonka laidalla on lava. Lavalla on ryhmä nuoria jakamassa lentolehtisiä ja pitämässä palopuhetta, jossa paikallista Inkjemin tehdasta syytetään vuonon saastuttamisesta ympäristömyrkyillä. Tunteet kuumenevat, kun tehtaanjohtaja saapuu paikalle ja tyrmää kovaan ääneen ja rumasti nuorten väitteet. Steinbyn luontonuoret suunnittelevat myrkkytynnyreiden etsintäiskua Inkjemin tehtaalle. Juonessa mukana on Pettersenien tuttavan Åsan teini-ikäinen tytär Gerd, jonka kautta Pelle ja Proffa tempautuvat mukaan ympäristöaktivistien toimintaan. Rikollisjahti alkaa, mutta johtavatko jäljet sittenkään Inkjemin tehtaalle, kun lähiympäristössä on muitakin mahdollisia myrkyttäjiä? Pettersenin perheen lähtiessä kotimatkalle, Pelle ja Proffa tekevät äkkikäännöksen: he hyppäävät jo liikkuvasta junasta, ottavat koulusta omaa lomaa ja jäävät Steinbyhyn jatkamaan salapoliisintyötään.

Jännittävien vakoilu- ja takaa-ajokohtausten lomassa tutkitaan myös kommuunin asuintalon tornihuoneesta löytyneitä tukkukauppias Espensenin jälkeenjääneitä papereita: läjäpäin luonnontieteellisiä muistiinpanoja ja lentävien härveleiden luonnoksia 1800-luvun lopulta. Myös kommuunin asukkaiden elämästä tehdään purevan hauskoja huomioita. He ovat arkkityyppisiä hippejä: kasvissyöjiä, astrologian harrastajia ja vaihtoehtoisen elämäntavan kannattajia, vaikka joutuvatkin henkensä pitimiksi työskentelemään läheisellä lohenkasvatuslaitoksella.

Pellen ja Proffan salapoliisiseikkailuja voit seurata myös kirjoissa Soturit sortuvat ja Kuolema keskusasemalla.

Bagge, Tapani: Aleksin merirosvokesä
WSOY, 1995

Aleksi on päässyt sairaalasta, missä hänelle on tehty silmäleikkaus. Leikattua silmää suojaamaan Aleksi on saanut ihan samanlaisen silmälapun kuin merirosvoilla. Nytpä hän perustaakin parhaan kaverinsa Joken kanssa salaseuran nimeltä Merirosvot. Aleksi on kapteeni Musta (ilman partaa), Jokke puolestaan Pitkä-John Silver, molemmat kuuluisia merirosvoja. Aleksin nelivuotias pikkuveli Ari tahtoo myös mukaan. Hänestä tehdään papukaija: Joe-poika Singaporesta. Pikkuveli tosin saa tyytyä toimimaan salaseurassa rahastonhoitajana, tehtävänään hankkia varallisuutta kuten karamelleja, jotka jaetaan tasan: puolet Aleksille, puolet Jokelle ja loput pikkuveljelle.

2-4-luokkalaisille

Eipä aikaakaan, kun joku saa vihiä salaseuran luonteesta ja poikia odottaa puiston lammikossa uiva yllätys. Pulloposti sisältää aarrekartan. Kartan mukaan aarre sijaitsee Erakko-Eerikssonin pihalla, minne pojat eivät suin surminkaan menisi keskellä yötä kaivuuhommiin, elleivät olisi oikeita merirosvoja. Erakko-Eeriksson näet on kaikkien karttelema outo tyyppi, joka valvoo öisin ja nukkuu päivisin. Kun pojat sitten salaa hiipivät aarteenhakuun keskellä yötä, he näkevät verhonraosta Eerikssonin puuhailevan pienten luiden ja höyryävän pääkallon parissa! Mikä hän oikein on miehiään? Jokke säntää karkuun, mutta Aleksi jää kiinni, kun Eeriksson huomaa pojat kaivamassa pihallaan. Nyt Aleksille paljastuu Eerikssonin todellinen luonne. Lopulta merirosvoista tulee myös salapoliiseja, kun he ryhtyvät selvittämään, kuka on varastanut Harja-Hyvösen rahat. Myös Eeriksson tarjoaa apuaan jutun ratkaisemisessa. Syylliseksi ehditään jo epäillä Aleksin Veijo-setää, joka vastahakoisesti lähtee ulos putkasta, kun Aleksi urheasti tunkeutuu poliisiasemalle syytöntä sukulaistaan vapauttamaan.

Kirja tarjoaa monenlaista jännitystä aina siitä alkaen, kun ullakolle teljetty pikkuveli Ari on vähällä pudota talon katolta. Kun Veijo-setä juuttuu paksusta vyötäröstään kiinni kattoluukkuun, on myös naurussa pitelemistä. Tapahtumat sijoittuvat pieneen radanvarsikaupunkiin 1960- tai 70-luvulla, jolloin sinun vanhempasi olivat pieniä. Lue millaista tuolloin oli ikäistesi poikien elämä ja miten he seikkailivat. Tapani Baggen kuvaukset ihmisistä ja elämänmenosta ovat tarkkoja ja eläviä. Aleksin seikkailuista voi lukea lisää kirjoista Aleksin intiaanisyksy ja Aleksin avaruustalvi.

Bagge, Tapani: Päättömän munkin arvoitus
Tammi, 2008

Tässä nuortendekkarissa 13‑vuotiaat kaksossisarukset Veli ja Sisko, heidän samanikäinen ystävänsä Deborah ja pikkuveli Osmo perustavat Etsivätoimisto Mustan koiran alkaessaan omin päin tutkia Velin, Siskon ja Osmon äidin, Helmin antiikkiliikkeeseen tehtyä murtoa. Oikeastaan murtoja tapahtuu kaksi peräkkäin: ensimmäinen keskellä kirkasta kesäiltaa, kun Sisko ja Deborah ovat silminnäkijöinä murtovarkaiden avatessa liikken oven rikotun ikkunan kautta. Toisen kerran liikkeeseen tunkeudutaan saman yönä, nyt takaoven kautta. Kummallakaan kerralla mitään ei ole kuitenkaan viety, vaikka paikkoja on pengottu. Mikä voi olla varkaat oikein etsivät?

4-7-luokkalaisille

Ennen murtoja liikkeeseen oli juuri kuolinpesän irtaimiston mukana tullut päätöntä ratsastajaa esittävä patsas, josta Deborah kiinnostui. Velin ollessa päivystämässä liikkeessä siellä kävi peräjälkeen kaksi patsaasta kiinnostunutta asiakasta, jotka olivat hämmästyttävän samannäköisiä. Vaikka Veli ilmoitti patsaan olevan jo varattu, kyselijät tarjosivat siitä huomattavia summia rahaa. Helmistä tämä on outoa siksi, että patsas ei ole erityisen arvokas eikä ainutkertainen – niitä oli samassa kuolinpesässä peräti kolme kappaletta. Sisarukset ja Deborah aloittavat omat tutkintansa, koska tällaiset pikkukeikat eivät ole poliisin kiireellisyyslistalla ensimmäisenä. Tutkimukset keskeytyvät alkuunsa, kun koko porukka lähtee Helmin mukana Prahaan, missä Helmin on määrä tavata eräs tuttu antiikkikauppias. Matkalla Deborah’n olkalaukku varastetaan, ja etsivätoimistolla on jo toinen juttu ratkottavanaan. Mutta liittyvätkö tapaukset jotenkin toisiinsa? Ja miksi ratsastajapatsaasta kiinnostunut asiakas on Prahassa samaan aikaan kuin Helmi perheineen?

Etsivätoimisto Mustan koiran tutkimuksia voit seurata myös sarjan toisessa osassa Liekehtivän liskon arvoitus.

Colfer, Eoin: Siipimies
WSOY, 2008

Conor Broekhart syntyy kirjaimellisesti ilmassa. Hänen vanhempansa ovat kaasupallolennolla Pariisin maailmannäyttelyssä 1878, kun palloa ammutaan maasta käsin. Järkyttynyt äiti, Catherine Broekhart, joka on viimeisillään raskaana, tuntee synnytyksen käynnistyvän. Hänen miehensä Declan Broekhart on lennolla testaamassa uutta pallokoria, jota hänelle esittelee ystävä, ranskalainen soturi ja aeronautti Victor Vigny. Declan Broekhart puolestaan on Irlannin edustalla sijaitsevan piskuisen Salteen saarivaltion ilmavoimien kapteeni.

6-7-luokkalaisille

Niin tosiaan – ilmavoimien; vaikka lentokonetta ei ole vielä keksitty, kuumailmapalloja on käytetty myös sotatoimissa. Hänen vaimonsa Catherine vaati päästä mukaan, koska on kiinnostunut lentämisestä ja muista ilmiöistä tieteellisessä mielessä. Vignyn ja Declan Broekhartin neuvokkuuden ja hyvän onnen ansiosta he pelastuvat täpärästi vapaalta pudotukselta ja varmalta kuolemalta vastasyntynyt poika mukanaan.

Lentämisestä tuleekin sitten Conorin haave ja kohtalo. Lapsena leikkiessään kotona Iso-Salteen linnan muurilla ystävänsä, prinsessa Isabellan kanssa, hän pelastaa heidät räjähdyksen aiheuttamasta tulipalosta lähes epätoivosella lentoyrityksellä, jossa käytetään Salteen lippua eräänlaisena leijana. Näin Conorista ja Isabellasta tulee elinikäiset ystävät ja voisi tulla enemmänkin, mutta mutkia matkaan tulee jo muutamaa vuotta myöhemmin. 14-vuotias Conor on hyvän aikaa edistynyt opinnoissaan taistelutaidoissa ja erinäisissä lentokoneiden kehittelykokeissa. Hän joutuu sattumalta silminnäkijäksi, kun hyvän kuninkaan Nikolaus Trudeaun murhaa pitkään suunnitellut marsalkka Bonvilain toteuttaa aikeensa. Hän murhaa samalla kertaa sekä itse kuninkaan, että tämän vierailevan Victor Vignyn. Conor on murheen murtama: hän on menettänyt samalla kertaa sekä kuninkaansa että opettajansa halpamaisen roiston takia. Hän tekee hätäisen kostoyrityksen, mutta päätyy itse pahoin runneltuna ja uuden nimen saaneena Vähä-Salteelle vankityrmään, missä Bonvilainin nimittämä vankilanjohtaja Arthur Billtoe hallitsee itsevaltiaan tavoin vankeja säälimättä. Conor Broekhartista on tullut Conor Finn. Hänet lavastettiin syylliseksi kuninkaan murhaan, puettiin vartijan pukuun ja runneltiin niin pahoin, ettei hänen oma isänsäkään häntä tuntenut. Conor Broekhartin väitetään saaneen surmansa pudottuaan linnan ikkunasta veristen tapahtumien tuoksinassa.

Kaikkensa menettäneenä Conorilla on vain yksi päämäärä: selvitä hengissä. Mutta hengissä selviämiseen pakkotyön ja päivittäisen kidutuksen alla tarvitaan myös unelma: Conorilla se on unelma lentämisestä. Ennen pitkää hänelle on hyötyä paitsi taistelutaidoistaan, myös kaikesta tietämyksestä, jota hän lapsuus- ja nuoruusvuosinaan kotona Iso-Salteella on ehtinyt omaksua. Jopa mielipuolinen Billtoe löytää hänelle muutakin käyttöä kuin kaivaa timantteja merenalaisessa luolassa. Voitettuaan riittävästi luottamusta Conorille avautuu mahdollisuus paeta vankilasta. Onnistuuko se?

Kirja esittää myös eettisen kysymyksen: Missä tilanteessa tappaminen on sallittua? Taistelutaidoistaan huolimatta Conor ei halua tappaa, vaan käyttää mieluummin viekkautta ja kääntää vastustajansa puolelleen, mikäli se suinkin on mahdollista. Piinaavan jännityksen ja julmuuden kuvauksen ohella tarinassa korostuu älyn ja tunteen voitto väkivallasta.

Doder, Joshua: Koira nimeltä Grk
Karisto, 2008

Englantilaispoika Timothy Malt löytää kulkukoiran, joka seuraa häntä itsepintaisesti. Vanhemmat eivät anna Timin ottaa koiraa sisään, joten se jää oleskelemaan Maltin perheen talon edustalle. Lopulta vanhemmat päättävät viedä koiran poliisille, jotta se löytäisi oikean omistajansa. Poliisikamarilla selviää, että koira kuuluu diplomaattiperheelle, joka on kutsuttu takaisin kotimaahansa Stanislaviaan.

Stanislaviassa, kirjailijan keksimässä itäeurooppalaisessa valtiossa, on tapahtunut sotilasvallankaappaus.

4-7-luokkalaisille

Maan uusi johtaja, eversti Zinfandel, on vanginnut suurlähettiläs Raffifin perheineen. Jopa koiran todellinen omistaja, Natasha-tyttö, ja hänen isoveljensä  Max, ovat joutuneet vankilaan, vaikka ovat vielä lapsia. Timille asioiden todellinen laita kaikessa karmeudessaan selviää vasta myöhemmin. Hän nimittäin hankkii salaa vanhemmiltaan lentolipun Stanislavian pääkaupunkiin Vilnettoon, ja matkustaa sinne Grk mukanaan.

Jouduttuaan kasvotusten päällepäin mukavalta vaikuttavan mutta todellisuudessa häikäilemättömän ilkeän eversti Zinfandelin kanssa, Tim tekee päätöksen. Hän ei aio palata takaisin kotiin, ennen kuin on palauttanut Grkin takaisin Natashalle ja Maxille ja vapauttanut heidät vankilasta. Timille on todellista hyötyä tiedoista, joita hän on hankkinut lentäessään helikopterisimulaattorilla tietokonepeleissä. Mutta nyt on tosi kyseessä ja vastassa ovat Stanislavian ilmavoimat sekä pahamainen vankila vartijoineen. Selviävätkö Tim ja Grk-koira hengissä, ja miten käy Natashan ja Maxin? Kirja on samaan aikaan vauhdikas toimintajännäri ja vakava tarina ihmiskohtaloista, joita diktatuuri aiheuttaa.

Finne, Jalmari: Valkoinen torakka
Otava, 1984
Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1927.

Kolme vakoojaa, Matsoff, Varte ja Halm, suunnittelevat salaisten asiakirjojen ryöstöä Ruotsin suurlähetystön virkamieheltä Helsingissä. Asiakirjojen sisältämät valtiolliset tiedot ovat rahanarvoista tavaraa rikollisilla markkinoilla. Keikka on jo lähes valmiiksi suunniteltu, kun miehet löytävät avaamattomana ostetusta savukerasiasta valkoisen torakan. Se on paperista leikattu merkki, jota salaperäinen järjestö käyttää viestittääkseen rikollisille, että heidän puuhiaan tarkkaillaan. Mutta kuka tai keitä on Valkoisen torakan takana?

3-5-luokkalaisille

Voisiko se olla Varten vuokraemännän 9-vuotias Esko-poika tai vanha sanomalehtiä myyvä naisihminen, jolta miehet ovat lähettäneet Eskon savukkeita ostamaan. Vai käyttääkö joku leskivaimoa ja poikaa kätyreinään näiden tietämättä? Kun toinenkin valkoinen torakka putkahtaa esiin, tällä kerralla Matsoffin kahvikupin pohjasta, miehet ovat sekä ymmällään että peloissaan. Kuka onnistuu kätkemään torakan aina mitä hankalimpiin paikkoihin miesten huomaamatta sitä? Peloistaan ja epäluuloistaan huolimatta kolmikko toteuttaa ryöstön. Asiakirjat napataan, mutta sen jälkeen kaikki alkaa mennä mönkään. Vakoojien epäilykset kohdistuvat nyt sinisilmäisiin koulupoikiin, jotka joutuvat pelkäämään henkensä edestä. Mutta kuka vetääkään pisimmän korren ja kannattaako rikos? Tapahtumat ajoittuvat 1920-luvun Helsinkiin, isoisovanhempiesi lapsuuden aikaan.

Knister: Lilli merirosvojen matkassa
Tammi, 2001

Lilli on lukenut lähes kaiken, mitä on kirjoitettu naismerirosvoista. Noitakirjastaan hän löytää loitsun, jonka avulla voi siirtyä toiseen aikaan ja paikkaan, jos pitää käsissään esinettä, joka kuuluu tuohon aikakauteen. Lilli haluaa merirosvoksi merirosvojen joukkoon, ja pyytää lainaksi pikkuveljensä merirosvolaivaa. Veli ei suostu lainaamaan sitä, joten Lillin on hiivittävä veljensä huoneeseen salaa keskellä yötä ja kaapattava laiva. Aluksi kaikki näyttää menevän pieleen, mutta kolmas kerta toden sanoo. Vaan eipä Lilli arvannutkaan, millaiseen seikkailuun joutuisi. Suuren purjelaivan uumenissa hän tutustuu merirosvojen laivapoikaan, joka kertoo Lillille julmasta isästään, kapteeni Poskiparrasta. Kapteeni kohtelee miehistöään kaltoin ja on juuri aikeissa heittää yhden heistä haiden ruuaksi, koska hän on paljastanut laivapojalle salaisia tietoja. Lilli päättää käyttää taikuutta auttaakseen pulaan joutunutta miestä. Edessä on vaarallinen kamppailu.

Lillin seikkailuista kerrotaan myös kirjassa Noitatyttö Lilli.

2-3-luokkalaisille

Kuitunen, Tuomo: Vaarallinen vaellus
WSOY, 2004

Jose, Pena ja Joona ovat ensimmäistä kertaa erävaelluksella kolmistaan, ilman aikuisia. Vaellusreitti kulkee Korvatunturin länsipuolella lähellä Venäjän rajaa. Kun ensimmäinen leiripaikka on valittu ja telttojen pystytys vielä kesken, Pena häipyy jo vapa olalla kalastamaan läheiselle purolle. Jose jättää Joonan leiripaikalle vaatteita kuivattelemaan ja lähtee yksin kapuamaan tunturin kuvetta. Hän aikoo vain keittää teen ja olla hetken omissa oloissaan. Mutta sumu yllättää yksinäisen vaeltajan ja Jose eksyy. Kompassikin näyttää mitä sattuu, sillä alueella on magneettisia häiriöitä. Kun Jose yrittää verrata näkemäänsä maisemaa karttaan, hän päättelee kauhukseen joutuneensa rajan yli Venäjän puolelle.

6-7-luokkalaisille

Hän huomaa kaukana jonkinlaisen erämajan, jonka lähellä kaivinkone tonkii maata. Onko siellä kullankaivajia? Jose, joka on itsekin ollut kultaa huuhtomassa, huomaa pian, että majalla oleskelevalla venäläisellä miesporukalla on jotain hämärää tekeillä. Kullanhuuhdontavälineitä ei näy, ja miehet käsittelevät valkoista pulveria sisältäviä pusseja. Kun he huomaavat Josen, hänet vangitaan ja heitetään maakellariin odottamaan. Kopla on siis todellakin laittomissa hommissa. Samaan aikaan Joona ja kalareissulta saaliineen palannut Pena loimuttavat taimenta nuotiolla ja ihmettelevät, miksei Josea jo kuulu takaisin.

Aamun valjetessa pojat lähtevät etsimään ystäväänsä ja ovat törmätä kolmeen venäläiseen, jotka painelevat aikamoista vauhtia raskaat reput selässä. Sillä välin miesten majaan yksin jäänyt Jose onnistuu vapauttamaan itsensä seikkailuelokuvista opituilla konsteilla. Häntä vartioimaan jätetty, hiukan suomea puhuva mies, Ivan, tulee sisään juuri kun Jose on tutkimassa majassa olevaa kummallista puhelimelta vaikuttavaa kojetta. Jose huomaa Ivanin juuri ajoissa ehtiäkseen piiloon oven taakse. Hän iskee miehen tajuttomaksi kamiinan päältä nappaamallaan paistinpannulla.
Paettuaan majalta Jose yrittää löytää takaisin lähtöpaikkaansa samalla kun Pena ja Joona jatkavat etsintöjään toisaalla. Jose keittää jälleen teetä, nyt venäläisistä teepusseista, joita oli kähveltänyt mukaansa majalta lähtiessään. Tee maistuu oudolta, ensin makealta ja sitten karvaalta. Jose sylkee loput teet suustaan kivikkoon, mutta pian hän alkaa kuulla ja nähdä harhoja. Oliko teepussissa jotain huumaavaa ainetta? Kolmikon huonosti alkanut vaellus onkin muuttunut hengenvaaralliseksi rikollisjahdiksi itäisen Lapin erämaissa.

Mack, Tracy: Noidutun miehen tapaus
Gummerus, 2010

Tiesitkö, että Arthur Conan Doylen luoman kuuluisan salapoliisin, Sherlock Holmesin, tutkimukset eivät läheskään aina olisi onnistuneet ilman apureita? No, ellei lueta mukana pyörinyttä hieman hidasälyistä tohtori Watsonia, Holmesin todelliset silmät ja korvat Lontoon kaduilla olivat kodittomia orpopoikia, jotka pitivät majaa eräässä tyhjilleen jääneessä varastorakennuksessa Baker Streetillä. Noidutun miehen tapauksessa Sherlock Holmes ja Baker Streetin Iskuryhmä selvittävät nuoren Elsa Hoffin tädin ja huoltajan Greta Berlingerin hämärää kuolemantapausta.

4-7-luokkalaisille

Täti nimittäin kuoli ilmeisesti sydänkohtaukseen spiritistisessä istunnossa, jossa hän sai nähdä ja kuulla edesmenneen miehensä Gunther Berlingerin haamun. Jokin tapauksessa kuitenkin vaivaa sekä Elsa Hoffia että mestarisalapoliisi Holmesia. Onko istunnon järjestänyt nuori baijerilainen meedio Konstantin vanhempineen sittenkin lavastanut henkiolennon ja miksi? Tietenkin motiivina saattaisivat olla Berlingerin rahat? Mutta miksi jutusta ei ole ilmestynyt lehdissä sensaatiouutisia ja miksi Elsa Hoff ei vie asiaa poliisille vaan yksityisetsivälle? Lähde mukaan ratkomaan arvoitusta ja tutustu samalla 1800-luvun lopun Lontooseen ja sen katupoikien karuun elämään!

Sarjaa Sherlock Holmes ja Baker Streetin Iskuryhmä kirjoittavat Tracy Mack ja Michael Citrin. Sarjasta on aiemmin ilmestynyt suomeksi Nuorallatanssijoiden tapaus.

Määttä, Kaija: Jori ja jännittävät tähtikuviot
Kustannus-Mäkelä, 2009

Jorin toiveammatti on poliisi. Hän on etevä panemaan asioita merkille ja päättelemään. Mutta koulussa hänellä on oppimisvaikeuksia ja siksi hän on erityisluokalla. Eräänä päivänä opettajan lompakko varastetaan opettajainhuoneesta. Poliisi kuulustelee kaikkia oppilaita ja koulun henkilökuntaa. Jori on jo tehnyt omin päin havaintoja, joista ei hiiskahdakaan poliisille. Hän aikoo selvittää jutun omin päin. Onko varas Tatu, jonka kengänjäljet Jori on näkevinään opettajainhuoneen ikkunan alla koulun takana? Samasta ikkunasta varas on todennäköisesti mennyt sisään, sillä ikkunan alla on kaatunut roskalaatikko. Pian Jori saa kuitenkin aiheen epäillä hieman vanhempaa tekijää. Koulun keittäjän aikuista poikaa varjostaessaan Jori joutuu vaaralliseen tilanteeseen.

 
4-6-luokkalaisille
Selkokirja

Pietikäinen, Markku: Painajainen leirikoulussa
Tammi, 2008

Kuudennen luokan oppilaat odottavat ala-asteen päättymistä kauan suunniteltuun leirikouluun Virossa. Varainhankinta luokan kassaan ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta, joten opettaja Sirkku Tuulonen alias Räksä uhkaa perua koko leirikoulun rahojen puutteessa, mutta oppilaat keksivät korvaavan suunnitelman. Viron sijasta luokka matkustaa Jussin isän kotikylään viettääkseen viikon vanhassa kyläkoulussa. Mutta jo ensimmäisenä leiriaamuna sattuu onnettomuus: luokan vieraillessa vanhassa myllyssä yksi oppilaista, Allu, jonka piti kuvata videolle leirikoulun tapahtumia, putoaa koskeen ja muut näkevät vain keltaisen lippalakin ajelehtivan vedessä ilman omistajaansa.

 

5-6-luokkalaisille

Pian tämän jälkeen koulun isäntä, aluksin niin leppoisalta vaikuttanut taiteilija Väinö Kolu, alkaa käyttäytyä uhkaavasti. Hän osoittautuukin täydeksi psykopaatiksi: luokka on pian teljetty vankilaan toiseen koulun luokkahuoneista.

Kolu partioi haulikkoineen pihalla ja käy välillä uhkailemassa koululaisia luokkahuoneessa. Kännyköistä ei ole apua, sillä kenttää ei löydy, ja lopulta Kolu tuhoaa nekin näyttävästi haulikkoammunnalla koulun pihassa. Yksi toisensa jälkeen oppilaat yrittävä karata hakemaan apua, mutta karkulaisille käy huonosti. Pojista kolme Kolu telkeää savusaunaan – häkämyrkytystä odottamaanko? Yöllä pakoa yrittänyt Emma päätyy taiteilijan olalla roikkuen varastoon, jonka ovea ei Kolun tarvitse sulkea.

Jutun juoni on niin kiero, että loppuratkaisu todella pistää lukijan haukkomaan henkeään. Kolun skitsofreeninen olemus on suorastaan kammottava: leppoisa taiteilija muuttuu silmänräpäyksessä vankejaan pelolla ja nöyryytyksillä rääkkääväksi sadistiksi ja välillä taas vainoharhaiseksi, vuosikymmenten takaisia tapahtumia hautovaksi rassukaksi. Loppua kohti jännitys aina vain tiivistyy: Susa onnistuu pakenemaan Kolun unohdettua luokan oven auki, mutta saako hän hälytettyä apua vai onko Kolu napannut hänetkin? Piinaava kysymys kuuluu kuin Agatha Christien kuuluisassa dekkarissa: Pelastuuko yksikään?
 

Julkaistu 28.4.2010
 

Lisää jännitystä

Lauri Seutu
Maunulan kirjasto