Kirviön kiikarissa: Helsinki

”Me mentiin metrolla Myllikkään
ja bussilla Pukinmäkeen,
ja stogella Pasilan steissille
ja siellähän oli väkee:
Kontulan Kakea ja Maunulan Makea
ja Haagasta Hessuja viis…”

Ilpo Tiihosen runo Tasan tavallinen päivä kirjasta Ei-Kaj Plumps – hyppyjä Helsinkiin johdattaa mielenkiintoiseen kaupunkiimme Helsinkiin ja sen asukkaiden erilaisiin tarinoihin.

Onko Helsinki ollut aina olemassa?

Helsinki perustettiin Vantaanjoen suulle vuonna 1550 Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa Vaasan määräyksestä. Vuonna 1640 Helsinki päätettiin siirtää Vironniemelle (nykyiseen Kruununhakaan Kirv. huom.).

Ruotsin ja Venäjän välinen sota päättyi niin, että Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta. Keisarin käskystä Helsingistä tehtiin suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812. Suomen itsenäistymisestä lähtien Helsinki on ollut tasavaltamme pääkaupunki.

 Oma Helsinki-kirjani esittelee hauskasti Helsingin historiaa, arkkitehtuuria ja kulttuuriympäristöjä.

 Kaupunginmuseon Horisontissa Helsinki –verkkosivustolta avautuu Helsingin historiaa viideltä vuosisadalta.

 Pieniä ja suuria käännekohtia Helsingin historiassa voi tarkastella kaupunginmuseon aikajanalla.

Todellisia helsinkiläisiä

Helsingin kaupunki asutettiin ihmisillä, jotka olivat kotoisin Porvoosta, Raumalta, Tammisaaresta ja Ulvilasta. Kustaa Vaasa pakotti heidät muuttamaan kotiseudultaan vastaperustettuun Helsinkiin. Vuonna 1571 Helsingissä asui 500 ihmistä ja vuonna 1900 asukkaita oli 100 000. Tämän vuoden alussa helsinkiläisiä oli tarkalleen 564 521.

 Vuonna 2000 kaupunginmuseon työntekijät saivat elämänsä roolit esittäessään eri vuosisadoilla oikeasti eläneitä helsinkiläisiä Kohtaamisia – Rendez-vous –projektissa.

 Historialliset virtuaalihahmot voivat keskustella toistensa kanssa vuoden 1805 Virtuaali-Helsingissä.

 Monenlaisia koteja asukkaineen Helsingistä ja muualta pääkaupunkiseudulta tavataan kirjassa Tiikerinmetsästäjän koti ja muita tarinoita.

 Stadin nuoret –kirja perustuu Taidemuseo Tennispalatsissa olleeseen näyttelyyn, ja siinä esitellään tunnettujen valokuvaajien ottamia kuvia Helsingin nuorista v. 1955 – 2000.

 Nykyhetken helsinkiläisten tyylejä voi tutkia HEL LOOKS –sivuilla. Liisa Jokinen ja Sampo Karjalainen ovat kuvanneet eri-ikäisiä mielenkiintoisia ihmisiä Helsingin kaduilla ja klubeissa vuodesta 2005.

 Jotkut helsinkiläiset eivät malta luopua kotikulmistaan vielä kuolleenakaan. Helsingin ja Uudenmaan kummituksia on koottu kansien väliin Aavetaloja-kirjassa sekä Kummitusjuttu-kirjassa.

Puhutko slangia?

Helsingissä on aina puhuttu monia kieliä, mutta enimmäkseen suomea ja ruotsia. 1870-luvulla jopa 15 % Helsingin asukkaista oli syntynyt ulkomailla. Suomea puhuu äidinkielenään nykyisin 85 % helsinkiläisistä. Ruotsinkielisiä helsinkiläisiä on nykyään vähemmän kuin muita kieliä äidinkielenään puhuvia helsinkiläisiä.

Helsingissä on myös oma ”kielensä” eli Stadin slangi. Slangi on helsinkiläisten nopeasti muuttuvaa puhekieltä.

 Slangi.net-sivusto perehdyttää syvälle slangin saloihin.

 Stadilainen tuntee tietenkin Stadinsa, mutta joskus voi joutua landelle. Avuksi löytyy silloin YTV:n Reissugaidi, joka opastaa oikeaan dösään tai stogeen.

 Stadin slangilla kirjoitettuja kirjoja on myös kirjaston lasten- ja nuortenosastojen kokoelmissa. Kauneimpia rakkausrunoklassikkoja Stadin slangilla on kokoelmassa Boltsin södeimmät rakkausrunot.

Aika kuluu ja Helsinki laajenee

Upouusi Helsingin kaupunki ei 1500-luvulla ollut juuri kylää suurempi. Kun Helsingistä 1800-luvun alussa tuli pääkaupunki, kaupunkiin haluttiin uusi tori, leveät suorat kadut ja komeat korttelit. Helsingin vanhimmat säilyneet korttelit ovatkin Senaatintorin ja Kauppatorin varrella.

Kuva © Comma Image Oy*

Helsinki alkoi käydä ahtaaksi 1900-luvun alussa ja tarvittiin lisää maata. Uusia kaupunginosia perustettiin ja v. 1946 Helsinkiin liitettiin monta uutta aluetta kuten esim. Herttoniemi, Malmi ja Puistola. Vielä nykyäänkin Helsinki kaipaa lisää tilaa ja on ehdotettu, että osa Länsi-Sipoosta liitettäisiin Helsinkiin.

 Kukkulan kortteli – kaupungin kaksi vuosisataa kertoo kuvitteellisesta Helsingistä alkaen vuodesta 1790. Ihmiset eivät ole oikeita, mutta voisivat ihan hyvin ollakin. Kukkulan kortteliin palataan vielä kolmessa muussakin kirjassa: Kesätukka kuvaa 1920- ja 1930-lukua, Monosukka kertoo 1940-luvusta ja Jenkkikassi vie meidät 1950-luvun Helsinkiin.

 Valokuvia helsinkiläisestä elämänmenosta on myös Stadin taivaan alla - ja Albumit auki verkkosivuilla.

 Signe – ihmeellinen aikakone näyttää Välähdyksiä Helsingistä. Valokuvaaja Signe Brander kuvasi Helsinkiä 1900-luvun alussa ja näitä kuvia voidaan verrata tämän vuosituhannen vaihteessa samassa paikassa otettuihin kuviin.

Keskustassa voi törmätä hirveen

Helsingin nimikkoeläin on orava ja nimikkokasvi vaahtera. Kaupunkilaiset päättivät sen äänestyksellä vuonna 1996. Helsingin nimikkokukaksi kaupunginhallitus valitsi pihasyreenin.

Helsingissä on monimuotoinen luonto. Merenrantoja, metsää ja saaristoa on aivan ydinkeskustan tuntumassa. Keskuspuisto alkaa Töölönlahdelta ja päättyy kaupungin pohjoisrajalle Vantaanjoelle ja Haltialaan. Keskuspuisto on kymmenen kilometriä pitkä ja siellä on hirvien, kettujen ja piisamien asuinpaikkojen lisäksi myös luonnonsuojelualueita.

Kuva © Harri Mustonen*

 Helsingin kasvit -kirja kuvailee perinpohjaisesti Helsingin luonnonkasvillisuutta metsissä, merellä, puistoissa, soilla ja joutomailla.

 Ympäristökeskuksen luonto-sivuille on koottu tarkkaa tietoa Helsingistä: maaperästä, kasveista, eläinlajeista sekä luonnonsuojelusta.

Ihmisten rinnalla on aina asunut eläimiä, niin Helsingissäkin.

 Lastenmuseon Mammutista marsuun –verkkonäyttelyssä voi kurkistaa helsinkiläisten eläinten historiaan. Kotieläinten lisäksi tavataan sirkuseläimiä, metsän ja meren asukkeja, nykyajan eksoottisia lemmikkejä ja vähemmän söpöjä kutsumattomia vieraita. Verkkonäyttelystä on tehty myös samanniminen kirja, joka sisältää viehättäviä eläinrunoja ja samalla voi oppia aakkoset.

 Verkkonäyttely Eläimenä Helsingissä kertoo miten cityeläimet ja ihmiset voivat elellä rinnakkain.

 Kotieläimiä voi käydä katsomassa ja hoitamassa mm. Haltialan maatilalla ja Fallkullan kotieläintilalla.

 Korkeasaaren eläintarhassa taas on eläimiä arktiselta tundralta trooppisiin sademetsiin. 13-osaisessa tv-sarjassa Korkeasaaren eläinlapset tavataan suloisia eläinvauvoja ja seurataan niiden kasvamista isoksi.

Kuva © Juhani Seppovaara*

Helsinkiläiset liikkeellä

Helsingissä liikutaan Suomen oloissa ainutlaatuisilla liikennevälineillä, nimittäin raitiovaunuilla ja metrolla.

 Ratikalla eli sporalla on kuljettu jo yli sata vuotta. Raitiovaunuliikenteen historiaa ja kuvia kalustosta löytyy laajasti liikennelaitoksen ratikka-sivuilta.

 Maailman pohjoisin metro eli Helsingin metro viettää 25-vuotissyntymäpäiviään tänä vuonna. Metron historia näkyy kuvina, musiikkina ja tarinoina ympäri kaupunkia. Metroa juhlitaan erityisesti nuorten Free Your Mind –media-areenalla.

Kuva © Saara Vuorjoki*

 Lasten liikennekaupungissa Laaksossa voi suorittaa lasten liikennekortin polkuautokoulussa tai opetella turvallista pyöräilyä polkupyöräkoulussa. Sen jälkeen osaa taatusti pyöriä Stadissa.

Todellisena turistina Helsingissä

 Helsingissä on loputtomasti nähtävää ja tekemistä. Mimin ja Watin Oma Helsinki-loma tutustuttaa Helsingin keskeisimpiin nähtävyyksiin. Sisarusparin mukana käydään Linnanmäellä, Uimastadionilla, Eduskuntatalossa ja Suomenlinnassa.

 Helsinki koululaisryhmille –sivustolle on koottu koululaisia kiinnostavia kohteita museoista ostosparatiiseihin. Sivuilla on myös tietoa Helsingissä liikkumisesta ja majoituksesta.

Kuviteltujen tarinoiden Helsinki

 Koko saaren Kingi on kertomus paljastassuisesta helsinkiläisestä sohvankokoisesta sylikoirasta, joka etsii uutta kotia kaupungin sykkeestä, mutta päätyykin saarelle keskelle merta.

 Samuli, Helsingin herra –kirjassa Samuli pelastaa kirjakaupassa kadonneen äitinsä kaupungin vaaroilta, tutustuu jännittävään Tätsyliiniin ja ehtii samalla nauttia suurkaupungin huvituksista.

 Steissi paljastaa yhden ainoan perjantai-illan ja -yön tapahtumat, joissa nuoret hengaavat, rakastuvat ja riitelevät betoniportailla, vessassa ja asemahallissa.

 Tatu ja Patu Helsingissä –kuvakirjassa Outolan veljekset tapaavat liikemiesserkkunsa Jorin, jolla on koko ajan kova kiire. Tatu ja Patu kadottavat Jorin ja jäljittävät häntä vauhdilla läpi Helsingin.

 Ajojahti Jakomäessä kertoo ystävysten Sadun ja Minnan luokkaretkestä Tukholmaan. Reissusta ei tulekaan ihan tavallinen, sillä tytöt törmäävät huumeiden salakuljettajiin, joita joudutaan jahtaamaan aina kotiin Jakomäkeen asti.

 Lisää Helsinkiin liittyviä lasten ja nuortenkirjoja on Kirjojen Helsinki –sivuilla. Listan on koonnut pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilökunta Helsingin 450-vuotisjuhlien kynnyksellä.

 Helsinkiläisiä tarinoita on kirjoitettu myös lauluiksi ja osa niistä on laulettu Stadin slangilla. Kirjastossa on koottu tietoa Helsinki-aiheisesta musiikista eri vuosikymmeniltä.

Helsinki näyttäytyy jokaiselle omannäköisenään. Millainen on sinun Helsinkisi?

*Valokuvat Helsingin kaupungin kuvapankki