Kirviön kiikarissa: huvipuistot Suomessa

Mikä on huvipuisto? Tämä kysymys voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta mikä oikeastaan määrittää huvipuiston? Onko se vuoristorata? Vai kenties karuselli? Vaiko hattarakoju? Kaikilla on oma mielipiteensä siitä, mikä kuuluu ja ei kuulu huvipuistoon. Oikeastaan sana huvipuisto antaa loputtomia mahdollisuuksia. Sehän vain tarkoittaa, että siellä pidetään hauskaa.

Historiaa

Kurkataanpa hieman huvipuiston historiaan. Huvipuiston äiti on tivoli. Ensimmäinen tivoli aloitti toimintansa vuonna 1133 Englannissa, Suomen ensimmäinen tivoli perustettiin vasta vuonna reilut 700 vuotta myöhemmin. Ne olivat avoinna vain osan vuodesta ja tarjosivat viihdettä, syötävää ja pelejä. Tämähän kuulostaa aivan nykypäivän huvipuistolta, vai mitä?

Nämä tivolit kuitenkin vaihtoivat paikkaa säännöllisin aikavälein, ne eivät pysyneet samalla paikallaan koko kesää. Laitteiden piti siis olla helppoja kuljettaa ja purkaa. Tämä oli varmasti hankalaa, kun laitteet kehittyivät isommiksi. Niinpä joku keksi huvipuiston, joka ei muuttanut useita kertoja vuodessa, vaan pysyi koko ajan samalla paikalla.

Maailman ensimmäinen ja samalla vanhin huvipuisto, Bakken, sijaitsee Tanskassa, Kööpenhaminan ulkopuolella. Se avattiin jo vuonna 1583, eli 425 vuotta sitten.

Turun Kaskenmäessä toimi Suomen ensimmäinen huvipuisto Surutoin jo 1800-luvulla. Linnanmäki avattiin puolestaan helluntaina vuonna 1950. Linnanmäki tarjosi kävijöille alusta alkaen melkein kaiken, mitä huvipuistosta voikin odottaa löytävänsä: kummitusjuna, karuselli, herkkukojut ja teatteriesitykset ovat kiinnostaneet kävijöitä tähän päivään saakka.

 Linnanmäki YLEn Elävässä arkistossa
Linnanmäen ilonpitoa vuosikymmenten varrelta.

 

Kuva © Linnanmäen kuvapankki
Kuva © Linnanmäen kuvapankki

Nyt olemme jo siis selvittäneet kaksi käsitettä, jotka molemmat tarkoittavat melkein samaa asiaa, ja jotka molemmat tarjoavat huvipuistoviihdettä.

Puuhapuisto?

Jotta saisimme päämme entistä enemmän pyörälle, on olemassa vielä yksi samanhenkinen paikka, puuhapuisto. Sieltäkin löytyy viihdettä, ruokaa ja pelejä. Puuhapuistoissa on usein myös jotain muuta mielenkiintoista kuten esimerkiksi vesi- tai moottoripuisto. Puuhapuiston määrittäminen onkin sitten vaikein tähän asti, sillä se voi oikeastaan tarkoittaa mitä vain.

 

Useimmilla puuhapuistoilla on kuuminkin pari yhteistä tekijää. Niistä voi löytyä osa laitteista, jotka ovat tavallisia huvipuistoissakin, mutta ne hurjimmat päänheiluttajat ja vuoristoradat usein puuttuvat. Lisäksi siellä on vielä jotain ”ylimääräistä” hauskaa tekemistä. Ne siis sisältävät vähän kaikkea ja ovat oiva matkakohde, jos matkustajilla on muita toiveita eikä tavallinen huvipuisto riitä.

Viereiseen karttaan on merkitty kaikki Suomen isoimmat huvipuistot, tivolit ja puuhapuistot.

Alla lyhyet esittelyt kaikista kartalla olevista huvipuistoista.

Vauhdin ja elämysten huvipuistot

Linnanmäki, Helsinki

Linnanmäki sijaitsee hiukan Helsingin keskustan ulkopuolella. Helsinkiin pääsee junalla ja linja-autolla. Helsingin keskustasta pääsee Linnanmäelle raitiovaunulla 3B tai kävellen Pasilasta noin 20 minuuttia.

Linnanmäellä on 41 laitetta, joista osaan pitää olla vähintään 140 cm pitkä. Huvipuistossa on myös laitteita pienemmille huvittelijoille.

Kuva © Linnanmäen kuvapankki
Kuva © Linnanmäen kuvapankki

Linnanmäen yhteydessä on merimaailma Sea Life, johon maksaa erikseen. Yhteisrannekkeita on mahdollisuus saada. Alueella on myös Peacock-teatteri. Siellä näytetään joka vuosi eri näytelmä. Liput maksavat erikseen.

Miksi Linnanmäki? Linnanmäessä on Suomen vanhin vuoristorata, joka rakennettiin vuonna 1951 ja on kokonaan puusta. Tämän kesän uutuus on myös vuoristorata; hurjana kieppuva Salama.

Särkänniemen Elämyspuisto, Tampere

Kuva © Särkänniemen Elämyspuisto
Kuva © Särkänniemen Elämyspuisto

Tampereen keskustassa sijaitsevaan Särkänniemen Elämyspuistoon pääsee parhaiten linja-autolla numero 4, joka ajaa sekä linja-autoaseman että juna-aseman kautta. Laitteita löytyy sekä hurjapäille että hieman hillitymmästä menosta pitäville. Pienemmille lapsille on oma Ipanaario.

Särkänniemen Elämyspuistossa on Akvaario, Planetaario, Delfinaario, Näsinneulan näkötorni, huvilaitteet, Lasten Eläintarha sekä Sara Hildénin taidemuseo. Kaikkiin kohteisiin pääsee samalla rannekkeella.

Miksi Särkänniemen Elämyspuisto? Särkänniemen suosituin laite on Tornado; pitkä vuoristorata, jossa matkustaja ajaa suuren osan ajasta ylösalaisin. Myös Delfinaario on aina suosittu, koko perheen kohde.

Wasalandia, Vaasa

Wasalandia sijaitsee Vaskiluodon saarella hiukan Vaasan keskustan ulkopuolella. Vaasaan pääsee junalla ja linja-autolla. Vaasan keskustasta menee linja-auto nro 5 Vaskiluodolle. Wasalandiaan ajaa myös Lilliputti-juna Vaasan keskustan torilta. Pari laitetta sopii ainoastaan yli 120-senttisille, mutta useimpiin laitteisiin pääse pienemmätkin, joko yksin tai vanhemman seurassa. Huvipuiston yhteydessä on myös vesipuisto Tropiclandia sekä leirintäalue, josta saa myös vuokrata telttoja ja mökkejä.

Miksi Wasalandia? Wasalandiassa on hauska Koskenlasku, joka voi helteisenä kesäpäivänä olla raikastava (joskin hieman märkä) kokemus.

Powerpark, Alahärmä

Powerpark monitoimipuisto sijaitsee Alahärmän ulkopuolella. Alahärmään pääsee linja-autolla Seinäjoelta. Powerparkissa on huvipuisto Powerland, jonka laitteisiin pääsevät vähintään 140 cm pitkät, mutta laitteita löytyy myös pienemmille.

Powerparkissa on karting-rata, joka maksaa erikseen. Vähän matkan päässä sijaitsee hevoskeskus, joka myös kuuluu huvipuistoalueelle. Sieltä järjestetään hevosajeluja lähimaastossa.

 

Kuva © Powerpark
Kuva © Powerpark

Miksi Powerland? Powerland on Pohjoismaiden ainoa huvipuisto, jossa on vuoristorata, joka tekee korkkiruuvit ja voltit myös peruuttaen.

Tykkimäki, Kouvola

Kuva © Tykkimäen huvipuisto
Kuva © Tykkimäen huvipuisto

 

Tykkimäki sijaitsee Kouvolan ulkopuolella. Alueelle pääsee Tykkimäen huvipuiston kuljetuksella Kouvolasta. Myös Kouvolan rautatieasemalta menee linja-autoyhteys Tykkimäelle.

Lapset yli 120 cm pääsee kaikkiin laitteisiin, mutta melkein kaikkiin laitteisiin pääsee myös pienemmät lapset yli 15-vuotiaan kanssa. Huvipuiston yhteydessä on leirintäalue, jossa on vaunupaikkoja, lomamökkejä ja leirintämökkejä.

Miksi Tykkimäki? Tykkimäeltä puuttuu kaikkein hurjimmat laitteet, useimmat ovat suunniteltu pienemmille lapsille, joten se sopii mainiosti lapsiperheille. Tykkimäen maailmanpyöränä on Linnanmäen entinen Helsinki-pyörä, nykynimeltään Kouvola-pyörä.

Vauhtipuisto, Oulu

Vauhtipuisto on hauska koko perheen puisto Oulussa. Sieltä löytyy karuselleja, pomppulinnoja, sähköautoja ja muuta hauskaa tekemistä. Vauhtipuistoon löytää linja-autolla nro 17 Oulun keskustasta tai Oulun Potna-Pekka-junalla, jolloin ehti samalla nauttia jokivarsireitistä. Yli 5-vuotiaat pääsevät kaikkiin laitteisiin, mutta aina 2-vuotiaasta lähtien sieltä löytyy tekemistä.

Miksi Vauhtipuisto? Vauhtipuistosta löytyy laitteiden lisäksi myös kotieläintarha.

Puuhamaa, Tervakoski

Teemapuisto Puuhamaa sijaitsee Tervakoskella, 15 kilometriä Riihimäeltä pohjoiseen. Puuhamaahan pääsee matkahuollon linja-autoilla, jotka ajavat Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Ne pysähtyvät 10.8. saakka tarvittaessa Puuhamaassa.

Miksi Puuhamaa? Puuhamaassa on iso vesipuisto, jossa paljon hurjia liukumäkiä.

Kuva © Teemapuisto Puuhamaa
Kuva © Teemapuisto Puuhamaa

Visulahti, Mikkeli

Visulahti on elämyspuisto Mikkelissä, Saimaan rannalla. Sieltä löytyy vesipuisto, moottoripuisto, vahakabinetti ja museoautonäyttely. Visulahteen pääsee helposti Matkahuollon linja-autolla. Kaikki moottoripuiston ajoneuvot sopivat yli 9-vuotiaille, mutta ajoneuvoja on kuitenkin myös yli 6-vuotiaille. Elämyspuiston yhteydessä on leirintämökkejä, lomakotitaloja ja leirintäalue.

Miksi Visulahti? Visulahdessa on ainutlaatuinen vahakabinetti, josta löytyy noin 80 eri alojen julkkiksia.

Nokkakiven puisto, Lievestuore

Nokkakiven puisto on Suomen uusin huvipuisto, joka avattiin kesällä 2007. Se on tivolityyppinen huvipuisto Lievestuoreen ulkopuolella, 24 kilometriä Jyväskylästä itään.

Huvipuisto on pieni toisiin Suomen huvipuistoihin verrattuna, mutta antaa aidon tivolitunnelman. Huvipuistoon pääsee linja-autolla, joka ajaa Jyväskylästä Lievestuoreen.

Kuva © Nokkakiven puisto
Kuva © Nokkakiven puisto

Pituusraja on parissa laitteessa 140 cm, mutta useimpiin laitteisiin pääsee huoltajan seurassa.

Miksi Nokkakiven puisto? Nokkakiven puisto on yksi harvoista huvipuistoista, josta löytyy pensaslabyrintti.

Tivolit

Suomessa kiertää kaksi Sariolan tivolisuvun tivolia: Suomen tivoli on perinteinen, 120 vuotta vanha tivoli, joka kiertää ympäri Suomea syyskuuhun asti. Nettisivuilla on tietoa tämänhetkisestä sijainnista.

Miksi Suomen tivoli? Koe perinteinen tivolitunnelma Suomen vanhimmassa tivolissa. Suomen tivoli on yksi harvoista tivoleista, jossa on mukana vuoristorata. Suomen Tivolissa on tällä hetkellä myös pohjoismaiden suurin maailmanpyörä.

Tivoli Sariola on toinen Suomen tivoleista. Se kiertää Suomea aina lokakuun alkuun saakka.

Miksi Tivoli Sariola? Ilma-akrobatiaryhmä Kaiser tarjoaa joka päivä tivolivierailijoille huiman esityksen.

Huvipuistot verkossa

Lisää huvipuistoja löydät huvipuistoharrastajan sivustolta Huvipuisto.net. Etkö tiedä, mikä huvipuisto on juuri sinun mieleesi? Kokeilepa kohdasta tilastot ylhäällä vasemmalla. Sieltä löydät kuinka monta isoa laitetta, perhelaitetta, lastenlaitetta, pomppulinnaa ja muuta käyntikohdetta joissain valituissa huvipuistoissa on.

Huvipuistot kirjallisuudessa

Innostiko aihe? Tästä löydät lisää:

Tietoa:

 Sven Hirn: Kaiken kansan huvit - tivolitoimintamme 1800-luvulla
Tietokirja siitä, miten tivolit tulivat Suomeen ja niiden toiminnasta.

 Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä
Tatu ja Patu seikkailevat tällä kertaa Helsingissä ja vierailevat myös päivän aikana Linnanmäellä. Kuvakirja täynnä tietoa!

 Eeva-Kaarina Holopainen: Linnanmäki 50
Kirjasta, joka julkaistiin Linnanmäen täyttäessä 50 vuotta, löytyy kuvia ja tekstiä Linnanmäen historiasta. Saatavilla Pasilasta, mutta ainoastaan käsikirjastosta.

 Jussi Jäppinen: Päivä Linnanmäellä – A Day at Linnanmäki
Vauhdikas valokuvateos kuvittaa päivän ”Lintsillä”.

Hirn: Kaiken kansan huvit Havukainen & Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä Jäppinen: Päivä Linnanmäellä

Kaunokirjallisuutta:

 Mari Mörö: Hikeä ja hiiripolkkaa, Joeliina
Joeliina on saanut kesätyöpaikan Pariisin Disney-huvipuistosta. Siellä hän saa tavata uusia ihmisiä ja raataa huvipuiston krääsäkaupassa.

 Roy MacGregor: Rikollisten jäljillä
Kiekkokiitäjät-sarjan osa, jossa joukkue lähtee matkalle Floridaan. Luvassa on leireilyä, uimista ja tietenkin Disney Worldissa käyminen. Kaikki ei kuitenkaan näytä olevan aivan paikallaan.

 R. L. Stine: Kauhun kulissit
Goosebumps-sarjan osa, jossa Erin ja Marty päätyvät kauhuleffan kulisseihin luullen, että se on pelkkä kauhujuna. Kohta he huomaavat pelkäävänsä ihan oikeasti.

Mörö: Hikeä ja hiiripolkkaa, Joeliina MacGregor: Rikollisten jäljillä Stine: Päivä kauhumaassa Pullman: Olin rotta!, eli punaiset kengät

 R. L. Stine: Päivä kauhumaassa
Toinen Goosebumps-sarjan kirja, jossa perhe Morris päätyvät Kauhumaahan, vaikka he olivat menossa eläinpuistoon. Kauhumaassa kaikki onkin, nimen mukaan, kauheata. Ja aivan liian todellista.

 Philip Pullman: Olin rotta!, eli punaiset kengät
Pieni poika saapuu vanhan pariskunnan ovelle yhtenä iltana ja pystyy ainoastaan sanomaan ”minä olin rotta”. Mitä Pienelle Tomille tapahtuu kun hän tapaa Tivolin johtajan?

 Kirsti Manninen: Tivolimäen Kalle
Kuvakirja pohjautuu Sariolan tivolisuvun elämään 1920- ja 1930-luvuilla.

Pelejä:

Kirjastossa on myös huvipuistoihin liittyvä Cd-rom-peli, jossa on ideana rakentaa huvipuisto. Peliä ei voi lainata, vaan sitä voi pelata ainoastaan kirjastossa. RollerCoaster tycoon 2 –peli löytyy  Pikku Huopalahden kirjastosta.

Lisää huvipuisto- ja tivoliaineistoa löydät HelMet-verkkokirjastosta.

Alisa Muraja
Töölön kirjasto

Alisa oli Töölön kirjastossa kesätöissä v. 2008 (Kirv. huom.)

 Kirviön kiikarissa -sarja

Päivitetty: 30.12.2011