Kirviön kiikarissa: itsenäinen Suomi 90 vuotta

Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan aina joulukuun 6. päivänä.
  

90 vuotta sitten, vuonna 1917, Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi.

Itsenäisyyspäivänä kotien ikkunoilla palavat kynttilät ja salkoon nostetaan Suomen lippu. Sisäministeriön nettisivuilta saat tarkat tiedot esimerkiksi Suomen lipun mitoista ja liputuspäivistä.

Suurimmat juhlat järjestää tasavallan presidentti. Virtuaalikierrokselle linnan juhliin pääset vaikka Ylen sivuilla. Sivuilla on monenlaista tietoa juhlista ja juhlijoista.

Suomi on tasavalta. Itsenäinen maa päättää itse omista asioistaan. Meillä lakeja säätää eduskunta. Eduskuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleilla valitaan 200 kansanedustajaa.

Eduskunnan internet-sivuilla on koululaisille oma sivusto, jossa voit pelata Lainsäätäjät–peliä.

Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Presidentti Tarja Halonen valittiin toiselle kaudelle v. 2006.

Presidentin sivuilta osoitteesta www.presidentti.fi pääset kurkistamaan Mäntyniemeen tai presidentinlinnaan ja näet, millainen viikko-ohjelma hänellä on. Voit myös lukea, miten presidentti on vastannut lasten kysymyksiin.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen
Kuva © Tasavallan presidentin kanslia

 Eilola, Jari: Matkalla ajassa: vaiheita itsenäisen Suomen historiasta
Tässä hienoilla valokuvilla kuvitetussa kirjassa kerrotaan kiinnostavasti maamme menneisyydestä.

 Kuisma, Juha: Suomen lasten historia
Tämän kirjan tarinoissa Suomen historian jännittävimmät hetket nähdään lasten silmin.

 Havukainen - Toivonen: Tatun ja Patun Suomi
Finlandia Junior -palkitussa kuvakirjassa Tatu ja Patu tutkivat suomalaisuutta ja suomalaisia erikoisuuksia: testattavana ovat mm. sauna, ruisleipä ja juhannuksen vietto. Kirja naurattaa, mutta on silti oikea tietokirja!

 Tietoretki 5 - Suomi
Selkeä lapsille tehty tietokirja, jossa esitellään mm. läänit ja maakunnat.

 Suomi-facta
Perusteellinen tietosanakirja Suomesta. Tästä löydät tietoa esimerkiksi suomalaisista merkkihenkilöistä.

Kukkulan kortteli –kirjasarjassa seurataan saman ympäristön muuttumista eri vuosikymmeninä.

 1920-30-luku: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
 1940–luku:Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
 1950-luku: Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista

Näitä lasten suosikkeja eri vuosikymmeniltä lainataan kirjastosta ja luetaan vielä nykyäänkin. Monista on tehty näytelmiä ja elokuvia.

1910-lukulla kirjoitettuja kirjoja ovat hauskat Kiljusen herrasväki –kirjat sekä Aili Somersalon satuklassikko Mestaritontun seikkailut.

 Jalmari Finne: Kiljusen herrasväki
 Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut

1920-luvulla pojille kirjoitettiin paljon erähenkisiä seikkailuja ja tytöille koululaiskertomuksia. Anni Swan kirjoitti tyttökirjoja ja satuja.

 Jalmari Sauli: Erämaan kasvatit
 Anni Swan: Pikkupappilassa

1930-luvun lastenkirjat olivat monesti aika opettavaisia, poikkeuksena vaikkapa Kaarlo Merimaan kirja Takapihan sankareita, jota pidetään nyt klassikkona.

Kuvassa on 1960-luvun painos, minkä huomaa kuvituksesta (Kirv. huom.)

1940-luvun lastenkirjoista voi huomata, että maassa käytiin sotaa.

 Aili Konttinen: Inkeri palasi Ruotsista
 Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia: satu

1950-luvulta ovat peräisin monet kestosuosikit. Melkein jokainen tuntee ainakin yhden runon Tiitiäisen satupuusta tai Pikku-Marjan eläinkirjasta. 1950-luvulla ilmestyivät myös ensimmäiset Tiina –kirjat.

 Aapeli: Koko kaupungin Vinski
 Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu
 Laura Latvala: Pikku-Marjan eläinkirja
 Anni Polva: Tiina

1960-luvun kirjoja ovat edelleen suositut kertomukset Onnelista ja Annelista. Myöhemmin paljon lapsille kirjoittanut Kaarina Helakisa julkaisi ensimmäiset satunsa.

 Kaarina Helakisa: Kaarina Helakisan satukirja
 Marjatta Kurenniemi: Onneli ja Anneli
 Lea Pennanen: Piilomaan pikku aasi

1970-luvulla lastenkirjojen tekijöitä kiinnostivat ajankohtaiset asiat, kuten luonnonsuojelu ja työttömyys.

 Inari Krohn: Vihreä vallankumous
 Leena Krohn: Ihmisen vaatteissa
 Marja-Leena Mikkola: Anni Manninen

1980-luvulla ilmestyivät Mauri Kunnaksen ensimmäiset Koiramäki-kirjat ja Uppo-Nalle tuli tunnetuksi.

 Elina Karjalainen: Uppo-Nalle
 Mauri Kunnas: Koiramäen lapset kaupungissa

1990-luvun sankareita olivat Tuula Kallioniemen Topi, Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu sekä Timo Parvelan Ella.

Yksi 2000-luvun suursuosikeista on varmaankin Risto Räppääjä, joka on myös Sinikka ja Tiina Nopolan luoma sankari.

Lisää tietoa menneiden vuosikymmenien lastenkirjoista löydät kirjasta Lastenkirja aikansa kuvastimena.

Kansallinen äänigalleria: kuuntele Suomen presidenttien puhetta tai voitokkaita urheilutapahtumia. Luontogalleriassa voit oppia tuntemaan maakuntalinnut ja niiden äänet. Kansallislintu laulujoutsen löytyy myös täältä.

Ylen Elävässä arkistossa voit katsella videoleikkeitä itsenäisyyden ajalta 1917 – 2007. Lastensivuilla voit katsoa ja kuunnella vaikkapa millaisia radion ja television lastenohjelmat olivat sinun isäsi ja äitisi lapsuudessa.