Kouluunmeno

Aloitatko sinä koulun tänä syksynä? Olet varmaankin jo käynyt tutustumassa tulevaan kouluusi ja opettajaasi. Ehkä tunnet jo tulevia luokkatovereitasi - moni on ehkä ollut jo samassa esikouluryhmässä. Vai joudutko outoon kouluun jossa et tunne yhtään ketään? Et varmastikaan ole ainoa, jota jännittää.

Jännitystä voi lievittää lukemalla isän tai äidin kanssa yhdessä koulusta kertovia kirjoja. Koulussa on paljon oppilaita, mutta opettajia ja muita aikuisia on paljon vähemmän kuin päiväkodissa. Siksi on tärkeää opetella tulemaan toimeen muiden oppilaiden kanssa. Toivottavasti sinäkin saat koulussa kavereita ja ystäviä.

Kuvakirjoja ja helppolukuisia kirjoja koulun aloituksesta

Venho, Johanna: Otto loikkaa ojan yli - kertomus koulun alkamisesta

Kesä saaressa on ohi ja Otto on kaupungissa taas, pian alkaa koulu. Äidin kanssa opetellaan koulureitti moneen kertaan. Koulun aidan vieressä on matala oja, josta pääsee yli kiviä pitkin. Repun sivutaskussa on salaisuus. Ekana päivänä Otto menee ensin ojan yli, sitten salin viivan yli. Otto on nyt koululainen.

Havaste, Paula: Henkka koulussa

Henkkaa jännittää kouluunmeno kovasti! Hän on odottanut sitä keväästä asti, mutta nyt kun koulun alkuun on enää yksi yö, Henkkaa alkaa hermostuttaa… Kirja kertoo Henkan valmistautumisesta kouluun, repun ostosta ja koulutiehen tutustumisesta sekä ensimmäisestä koulupäivästä. 

Valokuvin kuvitetussa kirjassa on TA-VU-TE-TUT KU-VA-TEKS-TIT SUUR-AAK-KO-SIN, niin että aloittelevakin lukija voi sitä itsekseen lueskella.

Whybrow, Ian: Harri ja dinot menevät kouluun

On Harrin ensimmäinen koulupäivä. Dinot lähtevät tietysti mukaan, mutta ne joutuvat jäämään naulakkoon odottamaan koulupäivän päättymistä. Harrista tunnilla on tylsää ilman niitä. Mutta eräällä toisella pojalla on vielä kurjempaa; hän on niin ujo, ettei uskalla edes puhua mitään. Onneksi Harri päättää rohkeasti auttaa Jakkea, ja niin heistä tulee ystävät.

McAllister, Angela: Taskullinen suukkoja

Matias-myyrän toinen koulupäivä alkaa huonosti: hän koettaa piiloutua peiton alle, eikä haluaisi lähteä. Kunpa äiti voisi tulla mukaan koko päiväksi. Se ei ikävä kyllä käy päinsä, mutta äiti laittaa Matiaksen takin taskuun suukkoja, joista poika saa rohkeutta aina tarvittaessa. Välitunnilla takki unohtuu pihalle. Kuinka Matiaksen nyt käy? Mutta hän ei ole ainoa, joka tuntee olonsa orvoksi: auttaessaan uutta ystäväänsä Sannia Matias unohtaa omat pelkonsa.

Weston, Carrie: Voi, Boris!

Boris-karhu on muuttanut ja joutuu uuteen kouluun. Toiset oppilaat pelkäävät ja karttelevat suurikokoista Borista. Mutta pian toiset oppilaat huomaavat, että Boris onkin karhu vailla vertaa.

Kallioniemi, Tuula: Konsta, eka A

Konsta tietää toki, että kouluun mennään oppimaan lukemista, laskemista ja muita tärkeitä taitoja. Mutta sitten opettaja sanookin, että ekaluokkalaisen tärkein työ on LEIKKIMINEN. Konsta ei ymmärrä. Muutenkin jo ensimmäisinä koulupäivinä tulee niin paljon uutta asiaa, ettei kaikkea pysty millään muistamaan: lukujärjestys, reissuvihko…

Bross, Helena: Luokan reiluin reppu

Eeron isä ja äiti ovat unohtaneet ostaa Eerolle koulurepun, ja koulu alkaa jo huomenna! Mutta ei hätää, isällä on ylimääräinen reppu ja Eero saa sen. Se onkin luokan suurin. Sinne mahtuu kaikki tarvittava, ja vähän ylimääräistäkin – lopulta reppu painaa niin paljon, ettei Eero jaksa enää kantaa sitä. Jos sinulla on yhtä iso reppu kuin Eerolla, niin älä pakkaa sitä aivan täyteen!

Lindgren, Astrid: Minäkin tahdon kouluun

Leena on vasta viisivuotias, mutta tahtoo jo kovasti tietää, minkälaista koulussa on. Eräänä aamuna isoveli Petteri sanookin, että Leena saa tulla hänen mukaansa kouluun. Onpa jännittävää! Leena saa istua pulpetissa ja katsoa ja kuunnella, miten isommat lapset opiskelevat. Koulussa on erilaisia oppitunteja: lukemista, laskemista, ympäristötietoa ja liikuntaa. Leena oppii siellä koulussa lukemaankin – ainakin omasta mielestään.

Millaista oli koulussa ennen vanhaan?

Silloin kun isovanhempiesi isovanhemmat olivat lapsia, ei kouluja ollut joka kylässä. Joissain pitäjissä oli kiertokoulu: opettaja kiersi opettamassa kylissä aina pari viikkoa kerrallaan.

Kansakouluja alettiin perustaa ympäri maata 1800-luvun loppupuolella, mutta koulunkäynti tuli kaikkien lasten oikeudeksi ja velvollisuudeksi vasta vuonna 1921. Kansakoulu oli kaikille lapsille yhteinen ja ilmainen, mutta sieltä voi pyrkiä oppikouluun neljännen luokan jälkeen. Oppikouluun kuului keskikoulu, joka vastasi suurin piirtein nykyaikaisen peruskoulun yläastetta, ja lukio. Oppikouluun pääsivät siis vain parhaat oppilaat, jos vanhemmat pystyivät maksamaan heidän koulunkäyntinsä.

Dieckmann, Maija-Liisa: Fredrika-rouvan koulu

Yli sata vuotta sitten ei ollut itsestään selvää, että köyhien perheiden lapset pääsevät kouluun. Kaisa on kuitenkin onnekas, sillä hänen kotikaupunkiinsa perustetaan koulu varta vasten niitä lapsia varten, joiden vanhemmilla ei ole kouluttaa lastansa. Kirja kertoo elävästi, millaista koulunkäynti oli 1840-luvulla.

Nykyään kaikki Suomen lapset käyvät koulua

Suomessa kaikilla lapsilla on oikeus käydä koulua. Sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, hänestä tulee oppivelvollinen. Seuraavan yhdeksän vuoden ajan hän saa käydä koulua oppiakseen tietoja ja taitoja, joille myöhempi opiskelu ja työnteko perustuu.

Useimmat lapset käyvät yhdeksänvuotisen peruskoulun, jonka jälkeen pyritään joko lukioon, ammattikouluun tai muuhun opistoon tai suoraan töihin. Opiskelua kannattaa kuitenkin jatkaa peruskoulun jälkeenkin, sillä on paljon työpaikkoja ja ammatteja, joihin pääsee vasta kun on opiskellut riittävästi.

Koululaisen elämään kuuluu paitsi opiskelua, myös vapaa-ajan viettoa kavereiden kanssa kotona tai iltapäiväkerhossa. Jos sinulla on harrastuksia, niin niiden parissa vierähtää varmaankin iltapäivä tai kaksi joka viikko. Jotta jaksat tehdä tätä kaikkea, muista syödä ja levätä tarpeeksi, tehdä läksyt ja mennä nukkumaan ajoissa.

Lisää tietoa koulunkäynnistä, harrastuksista ja työstä saat Tietoretki: Leikki ja työ –kirjasta. Koulusta ennen vanhaan ja nyt kerrotaan luvussa ”Oikeus oppimiseen”, jonka on kirjoittanut Elise Hiidenuhma-Kivelä.

Tunnetko jo koulutiesi?

Suurin osa Helsingin ekaluokkalaisista menee lähikouluun, oman kaupunginosan ala-asteelle. Useimmilla on lähimpään kouluun kävelymatka. Oletko sinä jo opetellut tulevan koulutiesi? Se kannatta opetella tarkkaan vanhempien kanssa. Muista ylittää katu suojatietä pitkin ja katsoa ja kuunnella, tuleeko autoja.

Jos kouluun on matkaa vähintään kaksi kilometriä (yläasteella kolme kilometriä), lapsi saa koulumatkoja varten ilmaisen matkakortin julkisiin liikennevälineisiin. Erityisopetuksessa oleville järjestetään yleensä koulukyyti taksilla.

Helsingissä on melkein joka kaupunginosassa peruskoulu tai peruskoulun ala-aste. Helsingin peruskoulut löytyvät Helsingin kaupungin opetusviraston Internet-sivuilta. Sieltä löytyvät myös vammaisille tai oppimis- tai sopeutumisvaikeuksista kärsiville tarkoitetut erityiskoulut.

Osaatko solmia kengännauhat?

Opettajan tehtävä ei ole solmiva kengännauhojasi. Sinun täytyy itse osata pukea päällesi kaikki vaatteet. Koulun ruokalassa saat ehkä itse ottaa ruokaa. Jos ruoka annostellaan valmiiksi, saat itse sanoa, kuinka paljon otat. Syötyäsi sinun pitää itse siivota jälkesi ja viedä astiasi astiakärryyn. Myös perunoiden kuoriminen on hyvä opetella ennen kouluunmenoa, vaikka monissa kouluissa perunat tarjoillaankin kuorittuina.

Oppitunneilla tehdään työtä

Koulussa on osattava kuunnella ja istua hiljaa sekä noudattaa opettajan antamia ohjeita. Välitunnit ovat leikkimistä ja juttelua varten. Oppitunnilla saa puhua vain opittavasta asiasta. Jos sinulla on asiaa, pyydä puheenvuoro viittaamalla. Tehtäviä tehdessä pitää olla mahdollisimman hiljaa, jotta kaikilla on työrauha. Jos tällaiset asiat tuntuvat sinusta erityisen vaikeilta, niin puhu niistä välitunnilla tai koulun jälkeen opettajan kanssa tai kotona vanhempien kanssa. Useimmissa kouluissa on myös kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja, jolle voi mennä puhumaan vaikeista asioista.

Näistä ja muista ekaluokkalaiselle tärkeistä asioista kerrotaan Anna-Mari Kaskisen ja Salli Parikan kirjassa Mennään kouluun. Ekaluokkalaisen kirja

Ollaan kavereita

Vaikka muut luokkasi ja koulusi oppilaat eivät olekaan parhaita ystäviäsi, olette silti koulutovereita. Koulussa kaikkien pitäisi olla toisilleen ystävällisiä ja kohteliaita, eikä ketään saisi kiusata tai syrjiä. Usein kuitenkin sattuu, että lapset alkavat kiusata jotakuta.

Kiusaaminen tarkoittaa, että joku pelottelee tai uhkailee toista tai pilkkaa häntä ja nauraa hänelle. Kiusaaminen on sitä, että joku tekee toiselle pahaa tahallaan ja tarkoituksella. Kiusaamisesta voi suuttua tai masentua. Kiusaaminen voi johtaa tappeluun tai jatkuvaan pelkoon ja pahaan oloon. Jos sinua kiusataan, kerro heti opettajalle, kuraattorille tai muille koulun aikuisille sekä vanhemmillesi. Kiusaaminen pitää saada loppumaan heti alkuunsa.

Riitely ei ole kiusaamista, ei myöskään tappelu, joka johtuu siitä, kun leikissä tai muussa tilanteessa suututaan. Jos olet lyönyt toista tai joku toinen on lyönyt sinua, pyytäkää toisiltanne anteeksi. Samoin pitää asiat selvittää ja sopia, jos olet suuttuessasi loukannut toista sanoilla, puhunut hänelle rumasti. Kaverit ja ystävätkin riitelevät ja suuttuvat toisilleen joskus, mutta riidat voidaan sopia ja olla taas kavereita. Tärkeintä on, ettei kenellekään jää paha mieli.

Apua!

Vanhemmat, mummit, vaarit ja kummit sekä koulun aikuiset ovat sinua varten. Kerro heille mieltäsi painavista asioista. Mutta jos sinusta tuntuu, ettei ole ketään aikuista, kenen kanssa voisit puhua, soita vaikka Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen tai kirjoita Lasten ja nuorten nettiin.

Kuvakirjoja kiusaamisesta

Vahtera, Lena: Koulu alkaa, Hiski

Hiskin koulu ei todellakaan ala hyvin. Jo ensimmäisenä päivänä ilkeä Matti alkaa kiusata häntä ja vaatii Hiskiltä rahaa ja jäätelöä. Hiskiä pelottaa niin, että hän tuntee itsensä aivan sairaaksi, eikä tahtoisi enää mennä koko kouluun.

Kaskinen, Anna-Mari: Liian raskas reppu

Erko on muuton takia joutunut vaihtamaan koulua toisella luokalla. Kaverit jäivät vanhaan asuinpaikkaan. Uudessa koulussa Erko joutuu kiusatuksi nimensä tähden.

Mitä koulussa opitaan?

Ensimmäisellä ja toisella luokalla peruskoulussa keskitytään lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen opetteluun eli äidinkieleen ja matematiikkaan, joita opiskellaan melkein joka päivä. Kuvaamataidon tunneilla askarrellaan ja piirretään, käsityötunneilla opitaan ompelemaan. Musiikkitunneilla lauletaan, leikitään ja kuunnellaan musiikkia levyiltä. Liikuntatunneilla leikitään, voimistellaan ja urheillaan. Uskonto- tai elämänkatsomustunneilla pohditaan elämän tärkeimpiä asioita. Ympäristö- ja luonnontiedon tunneilla tutustutaan luontoon ja ihmisen rakentamaan ympäristöön, siihen kuuluu siis melkein kaikki mitä ympärillämme on.

Kolmannella luokalla alkaa vieraan kielen opiskelu. Ensimmäinen vieras kieli on useimmiten englanti tai ruotsi, joka on Suomen toinen virallinen kieli. Mutta vieraaksi kieleksi voi valita myös jonkin muun, esimerkiksi ranskan, saksan tai venäjän. Käsitöissä opetellaan lisää ompelemista, kutomista sekä puutöitä: joudut valitsemaan opiskeletko jatkossa tekstiilitöitä vai teknisiä töitä. Tuleeko sinusta räätäli vai puuseppä?

Viidennellä luokalla alkava oppiaine on historia, jossa saadaan tietoa oman maamme ja koko maailman menneistä tapahtumista ja siitä, millaista elämä oli ennen vanhaan.

Kaikissa kouluissa ei opeteta kaikkia kieliä, joten joskus oppilas joutuu vaihtamaan koulua kielenopiskelun takia. Koulua voi joutua vaihtamaan myös, jos haluaa esimerkiksi musiikkiluokalle, liikuntaluokalle, tanssiluokalle tai kielipainotteiselle luokalle. Painotettuun opetukseen on yleensä myös pääsykoe ja siihen haetaan toisen luokan keväällä.

Helsingin peruskoulujen taide- ja liikuntapainotteisista luokista katso lisätietoja Opetusviraston sivulta löytyvästä esitteestä Painotettu opetus ja soveltuvuuskokeet.

Mitä tiedät omasta koulustasi?

Jos asut Helsingissä ja haluat tutustua tulevan koulusi www-sivuihin (nykyään melkein jokaisella koululla on sellaiset) voit etsiä ne Helsingin kaupungin opetusviraston sivuilta.

Muiden paikkakuntien koulut löytyvät kunnan omilta www-sivuilta.

Koulun aloitukseen liittyvää asiaa lasten vanhemmille löytyy esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta.

Tutustu myös YLEn kampanjasivustoon Takaisin kouluun.

Päivitetty 14.8.2011

Lauri Seutu
Maunulan kirjasto
 

 Kirviön kiikarissa -sarja