Kirviön kiikarissa: manga ja anime

Manga on japania ja tarkoittaa käännettäessä ”oikukasta kuvaa”. Japanin ulkopuolella manga tarkoittaa japanilaisia sarjakuvia. Anime tarkoittaa japanilaisia piirrettyjä filmejä.

Mangan aihepiirit sisältävät monenlaista saduista pelkästään aikuisten juttuihin. On siis aina hyvä katsoa ikäraja mangan taka- tai etukannesta. Kirjastoissa mangasarjakuvia löytyy sekä aikuisten että lasten ja nuorten osastoilta.

Kirviöllä on kiikarissa ainoastaan lasten ja nuorten osastojen kokoelmiin kuuluvat mangat. Myös näistä mangoista kannattaa katsoa ikärajat, sillä ne kaikki eivät suinkaan sovellu aivan nuorille lukijoille. Joitakin esiteltyjä mangasarjoja ei ole vielä suomennettu, joten niistä mainitaan poikkeuksellisesti myös muilla kielillä ilmestyneet versiot.

Monenmoista mangaa

Mangan asema Japanissa on paljon vahvempi kuin sarjakuvan Euroopassa. Japanissa mangaa myydään miljoonapainoksina, ja jokaiselle löytyy varmasti jotain.

1990-luvulta lähtien manga on saavuttanut laajaa suosiota myös Japanin ulkopuolella. Euroopassa ja Yhdysvalloissa mangan suosituin lajityyppi on shounen. Näissä, yleensä pojille suunnatuissa toimintapaketeissa juoni kietoutuu hyvin pitkälle erilaisten taistelujen ympärille.

    
Suomessa tunnetuin mangataiteilija eli mangaka on Rumiko Takahashi, jonka Ranma 1/2 - ja Inu Yasha -sarjoja on lainattavissa kirjastoista. Myös Akira Toriyaman piirtämää Dragon ball -sarjaa, Katsuhiro Otomon Akira -sarjaa ja Gosho Aoyaman Salapoliisi Conan -sarjaa on suomennettu. Ensimmäinen suomennettu manga Hiroshiman poika julkaistiin 1985 ja lisää käännetään nopeutuvaan tahtiin.

Suomennetuista mangasarjoista Dragonball ja Conan julkaistaan japanilaisittain eli oikealta vasemmalle luettavana, Ranma 1/2 ja Akira taas peilattuna eli länsimaalaisittain vasemmalta oikealle luettavana.

Animeista Suomessa on julkaistu mm. Pokémon - , Beyblade - ja Hopeanuoli -televisiosarjoja.

Isosilmien maailmasta kiinnostuneille suosittelen lämpimästi mangalehtien suomalaista ylpeyttä Animea.

Mangan lajityyppejä

Lukija löytää parhaiten hänelle sopivimmat mangat lajityyppien luokitusten avulla. Sama pätee länsimaissa kaunokirjallisuuteen. Meillekin tuttuja mangalajeja ovat toiminta, komedia, seikkailu, kauhu ja romantiikka. Alempana esimerkkejä mangan tunnetuimmista lajityypeistä.

 harem - komediallista draamaa, joukko naisia ja yleensä yksi mies, esim. Love Hina ja Oh my goddess!.

 kawaii - "söpö, ihana", nimeä käytetään erittäin söpösti piirretyistä hahmoista, esim. Pita-Ten.

 mahou shoujo - "taikatyttö", mangan päähenkilöllä on taikavoimia, esim. Sailor Moon.

 shoujo - tytöille suunnattu manga, esim. Fruits Basket.

 shounen - pojille suunnattu manga, esim. Fullmetal Alchemist.

Suosittuja shounen mangasarjoja

 Fullmetal Alchemist Toiminta / Seikkailu / Komedia / Fantasia

 Naruto Fantasia / Ninja

 One Piece Merirosvotoiminta / Komedia

Suosittuja shoujo mangasarjoja

 Fruits Basket Komedia / Romantiikka / Paranormaali

 Cardcaptor Sakura Toiminta / Fantasia

 Bishoujo Senshi Sailormoon Fantasia / Romantiikka /Toiminta

Manga-nimitystä käytetään monesti muidenkin maiden sarjakuvista, jotka näyttävät mangamaisilta. Tällaisesta aineistosta tulisi kuitenkin käyttää termiä pseudomanga eli ”mukamanga”. Hyvänä esimerkkinä ”mukamangasta” voisi mainita W.I.T.C.H.-sarjakuvat.

Tietoa mangasta

 Manga - 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa / Paul Gravett

 Mangan piirtämisoppaista suosittelen englanninkielistä How to draw manga -sarjaa!

Suomessa mangaa voi jo ostaa ruokakaupoista, mutta jos haluaa harvinaisempia nimiä, kannattaa suunnata keskustaan. Good Fellows, Fantasiapelit, Fennica comics ja Bookplus myyvät ja tilaavat mangaa myös ulkomailta.

Suurimmat mangakustantajat Japanin ulkopuolella ovat Viz ja Tokyopop. Näiltä sivuilta löydät englanniksi uutuuksia, uutisia ja muuta mukavaa.

Lähteet:

 http://en.wikipedia.org/wiki/Manga
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Manga

Teksti ja piirrokset:
Ulla Kapanen

 Kirviön kiikarissa -sarja