Olympialaiset ovat suuret kansainväliset urheilukilpailut, joissa kilpaillaan monissa lajeissa. Nykyaikaiset olympialaiset pohjautuvat antiikin ajan urheilukisoihin ja ne järjestetään joka neljäs vuosi. Kisakaupungin valitsee Kansainvälinen Olympiakomitea. Olympiakaupungeissa pidetään myös vammaisurheilijoiden kisat eli paralympialaiset.
Tänä vuonna ovat vuorossa kesäolympialaiset, joita isännöi Kiinan pääkaupunki Peking. Suomessa on järjestetty olympialaiset vain yhden kerran, vuonna 1952.
Alla olevista linkeistä voit loikata sinua kiinnostavaan osaan:
Antiikin olympialaiset
Antiikin Kreikassa järjestettiin monia urheilujuhlia jumalien kunniaksi. Suurimmat ja tärkeimmät niistä olivat ylijumala Zeuksen kunniaksi pidetyt Olympian kisat. Ensimmäiset kisat järjestettiin vuonna 776 eaa.
|
|
Olympian kisat pidettiin joka neljäs vuosi ja ajanjaksoa kutsuttiin olympiadiksi. Kisat kestivät aluksi yhden ja myöhemmin viisi päivää. Sotivat kreikkalaiset solmivat kisojen ajaksi aselevon.
Roomalaisten valloitettua Kreikan kisat siirrettiin Roomaan ja niitä ei enää järjestetty säännöllisesti. Rooman keisari Theodosius I oli kristitty, joten hän piti kisoja pakanallisina ja kielsi ne. Viimeiset antiikin ajan kisat pidettiin vuonna 323 jaa.
|
Olympian kisoihin saivat osallistua kreikkaa puhuvat vapaat miehet. Antiikin aikaan lajeina olivat erilaiset juoksu- ja hevoskilpailut sekä paini ja nyrkkeily. Viisiottelussa eli penthalonissa piti juosta, painia, heittää kiekkoa ja keihästä sekä hypätä pituutta. Lisäksi kisattiin hurjassa vapaaottelussa pankrationissa, joka kesti niin kauan kunnes jompikumpi ottelijoista antautui tai jopa kuoli. Hevoskilpailuja lukuun ottamatta kilpailijat olivat alasti.
Voittajat kruunattiin oliivipuun oksista sidotulla seppeleellä kisojen viimeisenä päivänä. Voittajista tuli aikansa suurimpia julkkiksia: heistä veistettiin patsaita ja he saivat kotikaupungiltaan usein myös rahanarvoisia palkintoja.
Koski, Sami: Antiikin urheilu - Olympian kentiltä Rooman areenoille
Selkeä ja perusteellinen teos antiikin urheilusta.
Antiikin olympialaiset
Tiivis tietopaketti antiikin olympialaisista Wikipediassa.
Ancient Greece - the Olympics
BBC:n pelimäinen sivusto antiikin olympialaisista koululaisille (englanninkielinen).
The Ancient Olympics
Englanninkielinen sivusto esittelee antiikin olympialaisten lajeja, tapahtumapaikkoja ja urheilijoita mm. ruukuista ja taideteoksista löytynein kuvin.
Nykyisten olympialaisten alku
Ranskalainen paroni Pierre de Coubertin järjesti kansainvälisen kokouksen vuonna 1894, koska hän halusi herättää henkiin antiikin Kreikan olympialaiset. Kokous johti Kansainvälisen Olympiakomitean perustamiseen. Ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat pidettiin Ateenassa, Kreikassa vuonna 1896.
|
Painija Verner Weckman.
Kuva © Suomen Urheilumuseo
|
Suomi osallistui ensimmäisen kerran olympialaisiin vuonna 1908 Lontoossa. Kaksi vuotta aiemmin pidetyissä epävirallisissa Ateenan välikisoissa Suomen joukkueessa oli neljä urheilijaa. Verner Weckman oli historian ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja. Hän paini kultaa jo välikisoissa ja sittemmin myös virallisissa kisoissa Lontoossa.
Olympiakisat jaettiin erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin vuonna 1924 ja ne järjestettiin samana vuonna vuoteen 1992 saakka. Lillehammerin talviolympialaiset pidettiin poikkeuksellisesti vuonna 1994 ja siitä lähtien taas joka neljäs vuosi. Nykyaikaisten kesäolympialaisten välisiä ajanjaksoja kutsutaan edelleen olympiadeiksi.
|
Suomen Olympiakomitea
Olympialaisten historiaa ja nykypäivää. Kisasivustot, kisalajit, tietoa valmennuksesta ja olympia-aattesta.
Suomen Urheilumuseo
Olympiastadionin yhteydessä sijaitsevan Suomen Urheilumuseon kokoelmiin kuuluu yli 200 000 valokuvaa ja lähes 30 000 liikuntaan ja urheiluun liittyvää esinettä. Museossa on urheilukirjasto, jonka henkilökunnan erikoisosaamista on olympiatieto.
Kansainvälinen Olympiakomitea
Olympialiikkeen viralliset englanninkieliset sivut sisältävät ruhtinaallisesti tietoa kaikista kisoista, olympialajeista ja mitalisteista. Kuvia, videoita ja ääninäytteitä on valtavasti. Kaikista kisoista nostetaan esiin huippuhetket ja mielenkiintoiset faktat. Kisojen mitalit, maskotit, julisteet ja soihdut esitellään myös tarkasti.
Olympia-aate ja symbolit
Olympia-aatteen ja tunnetuimmat symbolit kehitti nykyisten olympialaisten isänä tunnettu paroni de Coubertin. Olympia-aatteen päämääränä on edistää urheilun avulla rauhaa maailmassa. Reilu peli, yhteishenki ja suvaitsevaisuus ovat aatteen tärkeitä tavoitteita.
Tunnuslause
Olympialaisten tunnuslause on latinankielinen lentävä lause citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Epävirallisempi tunnuslause on ”Tärkeintä ei ole voitto vaan osallistuminen”.
Olympiarenkaat ja lippu
|
Olympialippu © IOC
|
Olympiatunnuksen viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta kuvaavat maailman viittä maanosaa ja eri puolilta tulevia urheilijoita, jotka kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi. Renkaat voivat olla värilliset (sininen, keltainen, musta, vihreä ja punainen) tai yksiväriset.
Olympialipussa renkaat ovat värilliset ja lipun pohjaväri on valkoinen. Olympialippu liehui ensimmäisen kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.
|
Olympiatuli ja soihtuviesti
Antiikin aikaan soihdut paloivat koko Olympian kisojen ajan. Nykyaikaisissa kisoissa olympiatuli paloi jo vuonna 1928, mutta soihtuviesti juostiin ensimmäisen kerran kahdeksan vuotta myöhemmin. Olympiatuli sytytetään koveran peilin avulla auringon säteistä antiikin kisapaikalla Kreikan Olympiassa, josta se kuljetetaan kulloiseenkin kisakaupunkiin soihtuviestinä. Tulen kuljetus alkaa monta kuukautta ennen kisojen avajaisia. Soihtuviestin viimeinen viejä on isäntämaan tunnettu urheilija, joka avajaisseremonioissa sytyttää läpi kisojen palavan olympiatulen. Soihtuviestiä ei tunnettu antiikin aikana.
Lippumarssi
Avajaisissa joukkueet marssivat lipunkantajansa johdolla stadionille kotimaansa mukaan aakkosjärjestyksessä. Tapana on että kreikkalaiset marssivat aina ensin ja isäntämaan edustajat viimeisinä.
Vala
Olympiavalassa luvataan kisata reilusti sääntöjä kunnioittaen. Valan vannovat isäntämaan urheilijoiden edustaja sekä toimitsijoiden edustaja. Urheilijoiden olympiavala vannottiin ensi kerran vuonna 1920 Antwerpenin kisojen avajaisissa, toimitsijoiden vala vasta Münchenissä 1972. Jo antiikin kisojen ensimmäisenä päivänä urheilijat ja tuomarit vannoivat noudattavansa sääntöjä.
Hymni
Kreikkalaisen Spyros Samarasin säveltämä olympiahymni esitettiin ensi kerran vuoden 1896 Ateenan kisoissa. Kansainvälinen Olympiakomitea päätti tehdä hymnistä virallisen ja se onkin soinut kaikissa kisoissa vuodesta 1960 lähtien.
Olympiahymni (.wma)
Transilvania Symphonic Orchestra esittää Spyros Samarasin olympiahymnin.
Maskotit
Olympiakisoilla on ollut maskotteja vuodesta 1968 lähtien. Maskottien kuvia on usein matkamuistoina myytävissä tuotteissa.
Naiset olympialaisissa
Antiikin aika
Antiikin aikaan naiset eivät saaneet osallistua Olympian kisoihin. Naimisissa olevilta naisilta oli pääsy kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla jopa katsomoon. Poikkeuksen tekivät naiset, joiden hevoset osallistuivat valjakkoajoihin. Spartalainen Kyniska oli ensimmäinen olympialaisissa voittanut nainen, sillä hänen omistamansa valjakko voitti kaksissa kisoissa lähes 400 vuotta eaa. Olympiavoitto meni nimittäin valjakon omistajalle, ei ohjastajalle.
Papittaret ja nuoret neidot pääsivät katsomoon vapaasti. Neidoille järjestettiin Olympiassa myös omia juoksukilpailuja jumalatar Heran kunniaksi.
Nykyaikaiset olympialaiset
Ensimmäiset naiset osallistuivat olympialaisiin vuonna 1900 Pariisissa. Naisten lajit olivat yläluokkaisten naisten harrastuksinakin tunnettuja kuten tennis, golf, purjehdus ja kroketti. Naisia oli kisoissa mukana 22. Kaikkien aikojen ensimmäiseksi naisolympiavoittajaksi selviytyi Iso-Britannian Charlotte Cooper, joka voitti tenniksen kaksinpelin mestaruuden.
|
Naisten lajien määrä lisääntyi hitaasti: uintiurheiluun naiset saivat osallistua kaksitoista vuotta myöhemmin Tukholmassa ja yleisurheilun lajeihin vasta vuonna 1928 Amsterdamin olympialaisissa.
Sylvi Saimo oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka voitti olympiakultaa kesäkisoissa. Hänen lajinsa oli melonta ja voittoisa kisa käytiin Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.
|
Sylvi Saimo meloi olympiakultaa v. 1952.
Kuva © Suomen Urheilumuseo
|
Paralympialaiset
Vammaisurheilijoiden paralympialaiset järjestetään neljän vuoden välein kuten olympialaiset. Paralympialaisiin voivat osallistua urheilijat, jotka eivät voi vammansa vuoksi osallistua tasavertaisina yleisiin urheilukilpailuihin.
Kisoihin saavat osallistua liikuntavammaiset, näkövammaiset, CP-vammaiset ja amputoidut urheilijat. Asiantuntijat luokittelevat vamman haitan eri lajeissa, jotta urheilijat voisivat kilpailla tasapuolisesti. Sitä voi verrata esim. judon tai nyrkkeilyn painoluokkalajeihin.
|
Paralympialaisissa kisataan tutuissa lajeissa. Juoksumatkoina ohjelmassa on aitajuoksua lukuun ottamatta kaikki olympiamatkat. Pyörätuoliurheilijoilla on puolestaan juoksua vastaavat kelausmatkat. Ainoastaan tarkkuutta vaativa pallonheittopeli boccia on vammaisurheiluun kehitetty laji.
Nykyisin paralympialaiset järjestetään samassa kaupungissa ja kisapaikoilla kuin olympialaisetkin. Kisat alkavat kolme viikkoa olympialaisten päättymisestä.
|
Keihäänheittäjä Markku Niinimäki (vas.)
ja pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti
osallistuvat Pekingin paralympialaisiin.
Kuva © Hannu Jukola
Suomen Paralympiakomitea
|
Paralympialaisten historiaa
Vammaisurheilu sai alkunsa Englannissa, kun toisessa maailmansodassa vammautuneita alettiin kuntouttaa sairaalassa Stoke Mandevillessa. Samassa kaupungissa pidettiin vuonna 1948 kisat, joissa oli ensimmäistä kertaa mukana liikuntavammaisia urheilijoita. Ensimmäiset paralympialaiset järjestettiin vuonna 1960 Roomassa. Talvikisat alkoivat vuonna 1976 Ruotsin Örnkoldsvikissa. Suomalaiset ovat olleet mukana lähes kaikissa paralympialaisissa.
|
|
Murderball
DVD, K11
Murderball on raju dokumenttielokuva kunnianhimoisista pyörätuolirugbyn pelaajista. Amerikan ja Kanadan joukkueet ottavat mittaa toisistaan mm. Ateenan olympialaisissa. Pyörätuolirugby on rankka ja jopa väkivaltainen laji ja siksi sitä on aiemmin kutsuttu nimellä murderball eli kirjaimellisesti murhapallo. Dokumentti on kielletty alle 11-vuotiailta.
 Suomen paralympiakomitea
 Pekingin paralympialaiset 2008
|
Special olympics
Kehitysvammaisilla urheilijoilla on myös omat olympialaisensa. Special Olympics -kesämaailmankisat järjestetään joka neljäs vuosi ja viimeksi ne olivat vuonna 2007 Shanghaissa Kiinassa.
Special Olympics Finland
Nuorten olympialaiset 2010
Nuorten ensimmäiset kesäolympialaiset on päätetty pitää Singaporessa vuonna 2010. Olympialaisiin osallistuu yli kolme tuhatta 14—18-vuotiasta nuorta eri puolilta maailmaa. Samanikäiset kisaavat jo nyt Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleilla (EYOF). Kisoissa noudatetaan monia olympialaisten sääntöjä ja tapoja. Seuraavat EYOF-kisat pidetään Tampereella kesällä 2009.
Kuopio on jättänyt hakemuksen Kansainväliselle Olympiakomitealle ensimmäisten nuorten talviolympialaisten järjestämisestä vuonna 2012. Lopullinen päätös järjestäjämaasta tehdään joulukuussa 2008.
Singapore 2010 - viralliset englanninkieliset sivut
Tampereen Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit
Ongelmia olympialaisissa
Olympiakisojen on toivottu edistävän rauhaa ja kansojenvälistä yhdessäoloa, mutta ongelmiakin kisoissa on ollut.
Kielletyt aineet
|
Jotkut urheilijat yrittävät parantaa suoritustaan käyttämällä kiellettyjä aineita. Jo antiikin aikaan jotkut saattoivat syödä huumaavia sieniä, jotta kestäisivät rajuja tuskaa aiheuttavia lajeja paremmin. Nykyaikaisissa kisoissa on käytetty monenlaisia dopingaineita, joista esimerkiksi anaboliset steroidit parantavat lihasten kasvua.
Suomalainen urheilukaan ei ole aina puhdasta: kestävyysjuoksija Martti Vainio jäi anabolisten steroidien käytöstä kiinni Los Angelesin olympiakisoissa 1984 ja menetti hopeamitalinsa. Nykyään urheilijat joutuvat dopingtesteihin. Kiellettyjä aineita kehitetään jatkuvasti, joten dopingtestejäkin täytyy kehittää koko ajan tarkemmiksi.
|
Doping on edelleen ongelmana huippu-urheilussa.
|
Väkivalta
Nykyaikaiset olympialaiset ovat jääneet kolme kertaa väliin maailmansotien vuoksi. Pahin olympialaisissa tapahtunut väkivallanteko sattui Münchenissä vuonna 1972, jolloin palestiinalainen terrorijärjestö otti panttivangiksi ja surmasi 11 israelilaista urheilijaa.
Boikotit
Jotkut maat ovat boikotoineet olympialaisia eli ne kieltäytyivät osallistumasta kisoihin. Usein boikotoinnin syyt ovat poliittisia. Olympiahistorian suurin boikotti kohdistui vuonna 1980 Moskovan kisoihin. 62 maata ei osallistunut olympialaisiin, koska silloinen Neuvostoliitto (nykyinen Venäjä) hyökkäsi Afganistaniin. Neuvostoliitto ja 15 muuta maata puolestaan boikotoivat seuraavia Los Angelesin kisoja.
Politiikka
Kun Berliinin olympialaiset pidettiin vuonna 1936 Saksassa, Hitlerin johtamat natsit yrittivät vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin väittämällä, että rodultaan pohjoiseurooppalaiset olisivat parhaimpia. Kun tummaihoinen urheilija voitti, Hitler ei suostunut edes kättelemään tätä.
Vuonna 2001 Kansainvälinen Olympiakomitea myönsi Kiinalle olympiakisat sillä ehdolla, että maan vakavat ihmisoikeusongelmat korjataan. Edelleen ihmisoikeusloukkaukset ja Tiibetin tilanne aiheuttavat maailmanlaajuista keskustelua. Pekingiä kohti kulkeva soihtuviestikin on kohdannut matkallaan monia mielenosoituksia, ja viestin reittiä on muuteltu matkan edetessä turvallisuussyistä. Muutamat kansalaisjärjestöt ovat jo toivoneet boikottia Pekingin kisoihin.
Kesäolympialaiset
Kirviö keskittyy tässä tietopaketissa juuri nyt ajankohtaisiin kesäolympialaisiin.
Kaikissa nykyaikaisissa kesäolympialaisissa vuodesta 1896 lähtien on mukana ollut viisi lajia: miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu ja yleisurheilu. Soutu olisi listan kuudes laji, sillä se oli ohjelmassa myös ensimmäisissä kisoissa, mutta se jouduttiin peruuttamaan myrskyn vuoksi. Taekwondo ja triathlon ovat uusimmat viralliset olympialajit. Niissä kilpailtiin ensimmäistä kertaa Sydneyssä vuonna 2000.
Gifford, Clive: Olympialaiset
Helppolukuinen ja runsaasti kuvitettu teos käsittelee kesäolympialaisten lajit ja legendaarisimmat urheilijat nykyaikaisten olympialaisten alusta Ateenan kisoihin 2004.
Hämäläinen, Karo: Ateenasta Ateenaan - nykyaikaiset olympialaiset kesäkisat
Kaikkien kesäkisojen perustiedot, huippuhetket ja kommellukset yksissä kansissa. Lisäviisautta oudoista tilastoista niille, jotka jo osaavat tulosluettelot ulkoa.
Sallinen, Raimo: Kesäolympialaiset
Nuorten olympialeiri on tapahtumana kuin lasten kesäolympialaiset, jossa kisataan liikunnan ilosta ja yhdessäolon riemusta. Atlantan olympialaisten aikaan 1996 sijoittuva kuvakirja on samalla tietokirja.
Lajit kesäolympialaisissa
Nykyään kesäolympialaisissa on 27 lajia. Taulukossa olevat lajit on esitelty tarkemmin Suomen Olympiakomitean internetsivuilla.
Maratonin tarina
Maratonjuoksu oli mukana jo vuonna 1896. Maratonin historia on antiikin Kreikassa, mutta ei kuitenkaan Olympian kisojen urheilulajina. Legendan mukaan kreikkalaiset voittivat persialaiset Marathonin taistelussa ja sanansaattaja nimeltä Feidippides lähti viemään voitonuutista Ateenaan. Feidippides juoksi koko yli 40 kilometriä pitkän matkan, sanoi Nike! eli Voitto! ja kaatui kuolleena maahan. Maratonin pituus on nykyään täsmälleen 42 195 metriä eli reilut 42 kilomeriä.
Suomalaiset olympialaisissa
Kaikkien aikojen menestyksekkäimmät kisat ovat suomalaisille olleet Pariisin olympialaiset vuonna 1924. Silloin Suomen joukkue voitti 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssia eli yhteensä ennätykselliset 37 mitalia. Iso osa mitaleista voitettiin juoksulajeissa ja painissa. Juoksussa voitetut Paavo Nurmen viisi kultaa ja Ville Ritolan kuusi mitalia ovat edelleen ylittämättömiä suorituksia.
Suomen joukkueen menestys edellisissä kesäolympialaisissa Ateenassa vuonna 2004 on olympiahistoriamme heikoin. Suomi ei voittanut yhtään kultamitalia ja lähes sadan vuoden kultamitaliketju katkesi. Jo vuodesta 1906 aina Ateenan kisoihin asti joku suomalaisista urheilijoista oli palannut kotiinsa olympiavoittajana.
Kesäolympialaiset YLEn Elävässä arkistossa
Katsele ja kuuntele kesäolympialaisten huippuhetkiä ja muita mieleenpainuvia tapahtumia menneiltä vuosikymmeniltä.
Paavo Nurmi
Suomen Urheilumuseon sivut olympiahistoriamme menestyksekkäimmälle urheilijalle.
Tositarinoita olympiaurheilijoista
Soihdunkantajat - Tositarinoita kesäolympialaisista
Soihdunkantajat paljastaa totuuden Paavo Nurmen sekuntikellosta ja muista menneiden kesäolympialaisten myyteistä. Kirjassa keskitytään olympiahistoriamme varhaisimpien urheilijoiden muistelmiin kisakentillä ja kulissien takana.
Holopainen, Juha Matti: Kultaiset kyyneleet
Kokoelmassa menestyneet nykyurheilijat kertovat mitaliensa tarinat. Valtaosa kirjan urheilijoista on olympiamitalisteja, mutta myös muissa merkittävissä kisoissa menestyneitä. Urheilijat kertovat saavutuksistaan harjoitusten ja kilpailutunnelmien kautta mitalijuhliin.
Tulivaunut
DVD, S
Tulivaunut on kertomus kahdesta nuoresta juoksijasta, jotka valmistautuvat Pariisin 1924 olympialaisiin. Elokuva perustuu tositapahtumiin.
Helsingin olympiakisat 1952
|
Helsingin piti isännöidä olympiakisoja jo vuonna 1940, mutta kisat jouduttiin peruuttamaan sodan vuoksi. Helsinki sai uuden mahdollisuuden vuonna 1952. Kisat ovat ainoat Suomessa järjestetyt olympialaiset.
Olympiatulen toi stadionille juoksija Paavo Nurmi, joka on edelleen Suomen olympiahistorian menestynein urheilija yhdeksällä kultamitalillaan. Tiesitkö muuten, että Paavo Nurmi on asunut Kallion kirjastossa?
 Helsingin olympiakisat 1952
Suomen Urheilumuseon sivusto, jossa käydään Suomen ainoat olympiakisat läpi päivä päivältä. Paljon tuloksia ja muuta tilastotietoa, mutta myös tunnelmia kesäisestä Helsingistä.
 Aikaan Helsingin olympialaisten
Ylen kouluportin sivusto Helsingin olympialaisista. Sivuilla on ääninäytteitä radio-ohjelmista, aikalaisten muistelmia ja tehtäviä koululaisille.
|
Paavo Nurmi sytytti tulen
soihtumaljaan Helsingin
olympialaisissa. Kuva ©
Suomen Urheilumuseo
|
Helsingin olympialaiset 1940
Helsingin kaupunginarkiston verkkonäyttely peruuntuneista vuoden 1940 olympialaisista. Sivusto esittelee mm. upouudet kisapaikat kuten Stadionin ja Velodromin.
Helsinki 1940 ja 1952 esinetietokanta
Suomen Urheilumuseon tietokannassa on olympialaisiin liittyvää esineistöä kuten lippuja, julisteita, mitaleita ja käyttöesineitä tarkasti kuvattuna.
Kallion kirjasto kiehtoo menneisyydellään
Helsingin Sanomien artikkeli Paavo Nurmen Helsingin vuosista.
Pekingin olympiakisat 2008
|
Kuva © BOCOG
|
Kesäolympialaiset järjestetään tänä vuonna Kiinan Pekingissä elokuun 8.—24. päivä. Kyseessä ovat nyt 29. olympiadin kisat.
Pekingin kisojen slogan on “One World One Dream” eli sanatarkasti suomennettuna “yksi maailma, yksi unelma”.
Kisoihin osallistuu noin 10 500 urheilijaa ympäri maailman. Suomen joukkueessa on mukana noin 60 urheilijaa.
|
Kisamaskotteina Pekingissä ovat olympiarenkaiden väriset Fuwat: Beibei, Jingjing, Huanhuan, Yingying ja Nini. Maskottien ensimmäiset tavut yhdistämällä saadaan lause: Běijīng huānyíng nǐ, joka tarkoittaa Tervetuloa Pekingiin.
Fuwat edustavat viittä luonnonvoimaa: Beibei kalana edustaa merta, pandamainen Jingjing metsää, olympiatulimainen Huanhuan tulta, antilooppimainen Yingying maata sekä pääskysmäinen Nini edustaa taivasta. Kuva © BOCOG.
Pekingin kisoissa urheilijoille antavat oman vastuksensa myös ilmansaasteet. Kaupungissa on yritetty parantaa ilmanlaatua mm. vähentämällä yksityisautoilua ja sulkemalla tehtaita. Esimerkiksi maratonia ei voida juosta, jos ilmanlaatu ei ole riittävän hyvä.
Suomen Olympiakomitean Peking-kisasivut
Pekingin olympiakisojen viralliset englanninkieliset sivut
Kuviteltuja urheilusankareita
Sarjakuvien olympiasankareita
Mikki ja Hessu olympialaisissa
Hessu on harjoitellut kovasti ja hänet valitaan olympiatulenviejäksi. Salaperäinen henkilö haluaa kartuttaa harvinaisten esineidensä kokoelmaa ja palkkaa Ankkalinnan ilkeimmän rosvon Musta Pekan varastamaan olympiatulen. Neuvokas Mikki Hiiri yrittää pelastaa tilanteen.
Goscinny: Asterix olympialaisissa
Asterix ja Obelix osallistuvat olympialaisiin ja aikovat apunaan käyttää voittamattomaksi tekevää taikajuomaa. Kreikassa kuitenkin selviää, että kaikenlaisten voimajuomien käyttö on kielletty...
Olympialaisten aika
Esinäytös kertoo olympialaisten historiasta lyhyesti. Kolmas tarina on Mikin kertomus Hessusta, joka löytää antiikin Kreikan kuuluisan voimamies Hessoksen säärystimet, joissa on taikaa. Aku Ankan taskukirjojen erikoispainos julkaistiin Soulin olympialaisten kunniaksi.
Muita urheilusankareita
Disneyn urheilusuosikit
DVD, S
Hauska dvd sisältää kahdeksan urheilullista tarinaa, joista ensimmäisessä Hessu esittelee perinteisiä olympialajeja. Lisäksi piirroselokuvissa tutustutaan mm. golfiin, jalkapalloon, ratsastukseen ja jääkiekkoon.
Kunnas, Mauri: Suuri urheilukirja
Mauri Kunnaksen hykerryttävässä kuvakirjassa käydään mm. Koiraporin stadionin suurkisoissa ja Koiraselän talvikisoissa. Samalla esitellään yli 50 tarkasti todellisuuteen perustuvaa urheilulajia! Kirjassa kerrotaan kaikista yleisurheilun lajeista ja monista muista kesäolympialaisten lajeista. Löydätkö ne kaikki?
Saarinen, Teemu: Unskin ennätyskirja
Maailman huonoimpana jalkapalloilijana tunnettu Unski Tupelomäki kokeilee monia urheilulajeja löytääkseen itselleen sopivan. Yleisurheilukentällä Unski kuvittelee olevansa olympiakisoissa ja tv-yhtiön kuvaaja luulee tavanneensa lupaavan urheilijan. Missähän Unski mahtaakaan tehdä ennätyksensä?
Peltonen, Juhani: Elmo
Kainalniemen Hikeä edustava Elmo on edellä esitellyn Unskin täydellinen vastakohta: hän on kaikkien aikojen ylivoimaisin urheilusankari. Elmo hallitsee mestarillisesti yksilö- ja joukkuelajit niin kesä- kuin talvikisoissakin. Vaikka Elmo on voittamaton, häntä ei urheilumenestys kiinnosta ollenkaan. Vaatimaton Elmo nimittäin rakastaa vain Aliisaa, omenapuita ja sipulikirkkoja.
Lisää olympialaisiin liittyvää aineistoa löydät HelMet-verkkokirjastosta.
Sari Tamminen
Kirviön kiikarissa -sarja