Kirviön kiikarissa: peikot

Peikkoja on monenlaisia pelottavista vuortenpeikoista pikkuriikkisiin hammaspeikkoihin. Peikot saattavat olla kilttejäkin, mutta usein niitä on syytä pelätä.

Entisaikaan varsinkin tuhmia lapsia oli tapana pelotella peikoilla. ”Älä mene yksin metsään, ettei peikko tule ja syö”, saattoi äiti varoitella. Monissa kansansaduissa kerrotaan peikoista, jotka tempaavat varomattomat kulkijat mukaansa luoliin. Kerrottiin myös tarinoita vaihdokkaista, ihmislapsista, jotka oli salaa vaihdettu peikkoihin. (esim. Peikkotyttö kirjassa Metsän siimeksessä).

Peikoille sukua ovat maahiset, tontut ja ajattarat, joista jälkimmäisiä esiintyy mm. Astrid Lindgrenin kirjassa Ronja Ryövärintytär. Kukahan mahtaa olla Suomen tunnetuin peikko?

Peikot kansanperinteessä

Elina Ranta: Haltijoitten mailla, maahisten majoissa – maan, metsän, veden ja vuoren väki

Upeasti kuvitettu kertomus- ja tietokirja mytologisista olennoista. Metsässä asuu monenlaisia olentoja, joista monet ovat ystävällisiä. Jos kuitenkin metsä alkaa muuttua synkeämmäksi ja ilma alkaa kylmetä, olet tullut Hiitolan maille. Hurjan Hiiden synkästä valtakunnasta vain harva on palannut takaisin. Hiitolan peikot pukeutuvat naavasta ja turpeesta karstattuihin kaapuihin ja eläinten nahkoihin. Resuisin kaikista on itse Hiisi, jolla on kammottavat verenpunaiset silmät. Hiidenväki liikkuu näkymättömänä ja niiden ilmaantuminen tietää aina riitoja ja tappeluita. Kirjassa esitellään myös pikkuruiset lintukotolaiset, jotka ovat läheistä sukua hiidenväelle. Kirjassa kerrotaan myös keijuista ja menninkäisistä ja opimme jopa taian katajanväen näkemiseksi!

Eero Ojanen: Peikot, keijut ja haltijat - suomalainen metsänväki

Suomalaiset kunnioittivat metsää aiemmin ihan toisin kuin nykyään. Metsä oli täynnä väkeä, ja siksi siellä käyttäydyttiin kuin olisi oltu vieraana toisen kotona. Tässä kirjassa esitellään monenlaisia suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluvia olentoja, joista osa on saanut uusia tehtäviä nykyaikana. Sadunomaiset piirroskuvat lisäävät salaperäisyyden tuntua.

Mervi Koski: Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja

Kirja on selkeästi lapsille suunnattu ja vetävästi kuvitettu laaja yleiskatsaus suomalaiseen mytologiaan.  Esitellään haltijoita, vedenväkeä, tonttuja ja kummituksiakin. Peikoista kerrotaan mm. että ne eivät siedä päivänvaloja ja menettävät mahtinsa, jos niiden nimi mainitaan. Vuoren uumeniin ryöstetyt eläimet ja nuoret neidot voitiin vapauttaa soittamalla kirkonkelloja. Keijukaisista todetaan, etteivät ne oikein koskaan kunnolla sopeutuneet suomalaiseen luontoon.

Salaiset oliot: peikot (Eija Timonen ja Maileena Kurkinen)

Hauskan rompun avulla voi tutustua peikkoihin pelin ja leikin avulla. Voit esim. rakentaa oman peikon tai tutkia, mitä on peikon säkissä. Testaa, miten paljon peikoista tiedät vastaamalla tietokilpailun kysymyksiin!
  

Vanhoja ja uusia peikkotarinoita

Eija Timonen: Riimurasia – tarinoita noidista, peikoista ja muista oudoista olioista

Suomalaiseen kansanperinteeseen pohjautuvia jännittäviä satuja, joissa seikkailee myös peikkoja.

John Bauer: John Bauerin satumaailma

Klassikkosatukirja sisältää kymmenen satua, jossa seikkailevat niin villit peikot kuin ihanat prinsessat ja prinssitkin. Eri kertojien lumoavia satuja yhdistää loistavan taiteilijan romanttinen kuvitus.

Iivo Härkönen: Satuja Matista ja peikosta sekä Metsolan väestä

Kansansatujen peikko on ruma ja tuhma otus, jota ovela Matti usein puijaa.

 Suomen kansansatuja 1: Kilpasyönti
 Suomen kansansatuja 2: Kilpapaini
 Suomen kansansatuja 3: Peikot puuhasilla

Kymmenosaisen CD-levyjen sarjan kolme ensimmäistä levyä kertovat tarinoita tuhmista peikoista ja neuvokkaasta Matista. Lukijana on aina yhtä loistava Matti Ranin.

Peikkoklassikkoja

Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut

V. 1952 Topelius-palkinnon saaja Aili Somersalo on kirjoittanut suomalaisen satukirjallisuuden klassikon, josta on otettu peräti 12 painosta! Tarina kertoo Satumaan Mestaritontusta, joka vapauttaa kauniin prinsessan velhojen vallasta yhdessä prinssi Yönsilmän kanssa. Mukana seikkailee pahoja peikkoja, mutta itse Mestaritonttu on oikeudenmukainen, kiltti ja lempeä luonne. Neuvokkuutensa lisäksi Mestaritontulla on ässä hihassa: hän on ikivanhaa tonttusukua ja omistaa niin pitkän parran, ettei mikään taika voi tarttua häneen.

Thorbjörn Egner: Satu hammaspeikoista

Hammaspeikot Möö ja Paa pitävät lystiä Jussin suussa. Samaan aikaan Jussilla on kaamea hammassärky… Voiko mikään pysäyttää Möön ja Paan etenemisen?

Jacob Grimm: Suutarin salaperäiset apulaiset

Suutari ja hänen vaimonsa ovat hyvin köyhiä. Eräänä iltana jäljellä on vain yhden kenkäparin verran nahkaa. Suutari asettaa valmiiksi leikatut kengät pöydälle ja käy nukkumaan. Suureksi hämmästyksekseen hän löytää aamulla kengät valmiiksi ommeltuina! Sama toistuu monena muunakin iltana. Kuka tai ketkä ovat näkymättömiä auttajia?

Uudempia peikkojuttuja

Nancy Jewell: Peikot hassulla päällä
(Ullakkokirjasto 3)

Hupsut peikot etsivät toisiaan, luistelevat ja keksivät runoja. He löytävät myös hienon kellon, joka näyttää aina samaa aikaa ja on siis luotettava.  Helppolukuinen kirja sopii hyvin ensimmäiseksi kirjaksi, jonka luet ihan itse.

Anna-Liisa Haakana: Huityttö ja Pampoika

Huityttö ja Pampoika ovat kaksoset, jotka eksyvät markkinoillaan äidistään. Tuntematon setä kaappaa Huitytön kainaloonsa ja häipyy. Setä paljastuu Humppo-peikoksi, joka on ilkeän noita Riettan avustaja. Noita kerää pieniä lapsia vangitakseen heidät häkkiinsä ja toimittaakseen heidät edelleen ostajalle, joka haluaa viedä heiltä heidän äänensä. Pampoika lähtee etsimään sisartaan, mutta hänkin joutuu vangiksi. Onneksi peikkokeisari ja metsänkuningas päättävät auttaa lapsia.

Kuvakirjojen peikkoja

Sari Vento: Peikonhäntä

Tarina pienestä peikosta, joka oppii sanomaan Ei. Peikko on ylpeä hienosta hännästään. Kun kaunis prinsessa haluaa leikkiä peikon hännällä, peikko ei osaa kieltäytyä, vaikka siitä tuntuu pahalta. Onneksi peikolla on uskollisia ystäviä, jotka auttavat silloinkin, kun puhuminen on vaikeaa.

Rolf Lidberg: peikkokirjat

 Peikkovaari kertoo
 Peikkojen kalajuttu
 Peikkojen vuosi
 Peikkojen häät
 Peikkolasten kesäloma

Ihastuttavasti kuvitetut kirjat kertovat hauskasti peikkojen värikkäästä elämästä metsän siimeksessä.

Suomen tunnetuin peikko: Rölli

”On kotinsa rähjäinen tölli ja nimensä hirmuinen… Rölli!”.

Suomen suosituin kuvitteellinen hahmo eli Satusuomalainen oli v. 2006 Allu Tuppuraisen esittämä Rölli-peikko. Rölli on rähjäinen peikko, jolla on suussa vain yksi hammas, mutta sydän on puhdasta kultaa. Rölli on monille tuttu Pikku Kakkosen tv-sarjasta ja hänestä on tehty elokuvia, musiikkia ja kirjojakin.

Rölli-dvd:t HelMetissä

 Rölli ja metsänhenki (2001)
 Rölli ja omituisten otusten kerho (tv-sarja 1986-1987)
 Rölli ja Tiina-tonttu (1987 ja 1989)
 Rölli ja kevätlaulu (1993-97)
 Rölli ja maanalainen kansa (1989 – 93)
Röllin sydän –animaatioelokuva ei tätä kirjoitettaessa ollut vielä kirjastossa dvd-levynä.

Ilkka Matila: Rölli ja metsänhenki

Olli Saarelan elokuvan (v. 2001) pohjalta on tehty myös kirja Rölli ja metsänhenki. Rölli-peikko ystävineen joutuvat menninkäisten maahan ja valtaavat sen omakseen. Menninkäisten on väistyttävä ahneiden röllien tieltä, mutta Rölli tutustuu sievään Milli-menninkäiseen. Ystävyys muuttaa kuvion aivan toiseksi…

Pekka Lehtosaari: Röllin sydän

Likaa, ilkeilyä ja kepposia rakastavien röllien elämä muuttuu, kun röllikylään saapuu menninkäistyttö Milli. Milli on tullut pyytämään rölleiltä apua, sillä menninkäisten metsää uhkaa kivettyminen. Röllit eivät yleensä auta ketään, mutta tällä kertaa ei ole muuta vaihtoehtoa: elleivät menninkäiset ja röllit pysty työskentelemään yhdessä, kumpikin maailma on tuhon oma! Röllin sydän –kirja perustuu samannimiseen piirroselokuvaan.

Röllin sydän –elokuvan nettisivuilla voit tutustua tarkemmin elokuvan hahmoihin, katsella kuvia ja videoita sekä perehtyä Röllin historiaan. Sivuilta löytyy myös Rölli-puuhaa.

Rölli-cd-levyjä HelMetissä:

 Hirmuinen Rölli seikkailee
 Rölli ja metsänhenki: musiikkia elokuvasta
 40 kaikkien aikojen Rölli-laulua

Tontut ovat peikkojen sukua

Peikoille sukua ovat myös maahiset ja tontut. Tonttujakin on kaikenlaisia, myös muita kuin kaikkien tuntemia joulutonttuja! Entisaikaan taloa vahti talotonttu, jonka sukulaisia olivat sauna- ja riihitonttu. Nykyäänkin kotitonttuihin voi törmätä monenlaisissa kirjoissa, esim. Harry Potter -kirjoissa ne ovat merkittäviä henkilöitä. Seuraavassa esimerkki hauskasta suomalaisesta tonttusadusta:
  

Elina Karjalainen: Tonttutyttö Tarleena ja talven ihme

Tarleena-tonttu viettää talvea Maksimaisen mamman mökissä. On hyytävän kylmää, ja pienen tontun mieltä painaa raskas huoli: hänen ystävänsä keiju Sinisiipi on kadonnut. Maksimaisen mamma neuvoo häntä kysymään neuvoa viisaammilta. Tarleena jututtaa hämähäkkiä ja pyytää apua koulusta, mutta Sinisiipeä ei vain löydy. Mitä Tarleenan parhaimmalle ystävälle on oikein tapahtunut? Auttaisikohan kirje joulupukille?
  

Paula Havaste: Joulupukin tarina

Joulupukki on saanut revontulilta ihmeellisen synnyinlahjan, jonka ansiosta hän ei koskaan vanhene. Kerran vuodessa jouluyönä käy toivottamassa kaikille lapsille rauhaa, onnea ja hyvää mieltä ja tuo samalla jonkun pienen lahjan. Joulupukilla on kuitenkin vihollinen, hirmuinen Staalo, joka kadehtii Pukin lahjaa ja haluaa loitsien lopettaa joulun. Staalolla on apunaan peikkoja, jotka hän on lumonnut auttajikseen väkevällä taialla. Mutta Joulupukkikin löytää avustajia, joista tulee hänen uskollisia tonttujaan. Eräästä heistä tulee suuri sankari, joka pelastaa joulun.

Peikkoja isommille lukijoille

Alan Snow: Varokaa juustokiltaa!
(Lierolan kronikka, osa 1)

Arttu-poika on asunut koko ikänsä viemäreissä maan alla yhdessä vanhan isoisänsä kanssa. Öiseen aikaan poika toimittelee asioita ja törmää sattumalta Artsipauli Kähmyyn  joukkoineen. Juustonmetsästäjät aikovat kaapata vallan Lierolassa ja koko maailmassa, mutta nuori sankari kerää avukseen joukkoja taisteluun. Mukana seikkailevat myös arat laatikkopeikot, joita innostavat kaikki mekaaniset vempaimet ja kojeet.

Paul Stewart: Sysimetsän poika

Sysimetsän peikkojen joukossa kasvaneen Paju-pojan elämä muuttuu äkkiä, kun hänen Spelda-äitinsä eräänä päivänä tunnustaa pojan olevankin löytölapsi. Paju lähtee matkaan serkkunsa luokse läpi synkän metsän. Hän uskaltaa myös poiketa polulta, vaikka juuri sellainen on sysimetsän peikkojen perimätiedon mukaan kiellettyä. Löytääkö Paju totuuden omasta alkuperästään vai joutuuko hän Sysimetsän kirouksen uhriksi? Pajun tarina jatkuu Tarinoita maan reunalta -nimisen sarjan muissa osissa, joista on suomeksi ilmestynyt toistaiseksi myös osat Myrskynmetsästäjä ja Santafraxin ikiyö.
  

Muita tunnettuja peikkoja

Kirsi Kunnaksen Tiitiäinen on kujeileva menninkäinen, joka esiintyy monessa Kirsi Kunnaksen kirjoittamassa runossa ja sadussa.

Peikoille sukua on kujeileva Puck, joka esiintyy myös William Shakespearen näytelmässä Kesäyön unelma. Lisää tietoa Puckista saat Annina Holmbergin kirjasta Nuori rakkaus – Kesäyön unelma; Romeo ja Julia. Tässä kirjassa Shakespearen runomuotoiset näytelmät on sovitettu helppolukuiseen suorasanaisen tekstin muotoon.

Peikkoja internetissä
Vuorenpeikkojen ja muiden peikkojen ominaisuuksia ja asuinpaikkoja kuvaava sivusto, jonka lähteenä mm. lähteenä mm. Huygenin Suuri tonttukirja ja Kemppisen Suomalainen mytologia.

Peikot, tontut ja muut olennot seikkailevat usein samoissa tarinoissa keijujen kanssa. Liisa Viialan koostama keijut-tietopaketti on julkaistu aiemmin Kirviön kiikarissa –sarjassa.

Liisa Viiala
Töölön kirjasto

 Kirviön kiikarissa: keijut
 Kirviön kiikarissa -sarja