Plácido Domingo – oopperamaailman hurmuri
|
Tähtitenori Plácido Domingo juhli 70-vuotissyntymäpäiviään tammikuussa 2011.
|
|
Plácido Domingo - eräs maailman karismaattisimmista laulajista - syntyi Madridissa 21.1.1941. Hänen vanhempansa olivat zarzuelalaulajia, jotka muuttivat Meksikoon poikansa ollessa vielä lapsi. Plácido Domingo aloitti laulajanuransa vanhempiensa zarzuelanäytöksissä, ja myöhemmin hänet kiinnitettiin Meksikon kansallisoopperaan baritoniksi. Hänen ensimmäinen suuri tenoriroolinsa oli Alfredo Germont Verdin La Traviatassa 1960. Seuraavana vuonna Domingo debytoi Yhdysvalloissa Donizettin Lucia di Lammermoorissa vastanäyttelijänään yksi maailman legendaarisimmista Lucian roolin esittäjistä – australialainen sopraano Joan Sutherland. Vuodesta 1968 lähtien hän on esiintynyt jatkuvasti Metropolitanissa, Covent Gardenissa sekä myös kaikissa muissa maailman merkittävimmissä oopperataloissa.
|
Plácido Domingo. Kuva: Richard Haughton
|
|
Plácido Domingon ohjelmisto kattaa kaikki oopperoiden tenorikirjallisuuden kuuluisimmat roolit alkaen lyyrisistä tehtävistä dramaattisiin osiin. Domingon tulkinnat edustavat täydellistä musiikin ja draaman yhteensulautumista. Olipa sitten kysymyksessä traaginen käskynhaltija Otello tai uhkarohkea prinssi Calaf – kaikista tämä taiteilija pystyy luomaan uskottavia, eläviä hahmoja.
”Tenorilta vaaditaan nykyään monta asiaa: musiikillista älyä, hyvää ulkonäköä sekä karismaattista näyttämöolemusta. Kaikkein tärkeintä on se, että hän on ilmaisuvoimainen laulaja ja näyttelijä. Minulle Plácido Domingo edustaa tätä ihannetta.”
(José Carreras)
”Plácido Domingo on tenori aivan omaa luokkaansa.”
(Leontyne Price)
”Hän on täydellisin taiteilija, jonka kanssa olen milloinkaan ollut yhteistyössä.”
(Ileana Cotrubas)
|
Plácido Domingon rooligalleriaa:
Andrea Chénier, runoilija
Kuvakaappaus Classic Domingo – Andrea Chénier, placidodomingo.tv
Italialaisen Umberto Giordanon ooppera Andrea Chénier sijoittuu Ranskan vallankumouksen kuohuvaan aikaan, ja kertoo runoilija Andrea Chénierin ja aatelisneito Madeleine de Coignyn traagisen rakkaustarinan. Oopperan kuuluisimpia aarioita on Chénierin sisääntuloaaria Un dì, all’azzurro spazio ensimmäisestä näytöksestä – vaikuttava vallankumouksellinen puheenvuoro aatelisten harjoittamista sortotoimista sekä rakkauden voimasta.
|
|
|
Canio, sirkuksen johtaja
”Jos Harlekiini vie sulta Colombinan, naura Pajatso, vaikk’ syömmes särkynyt ois.” Näin laulaa katkerana kiertelevän näyttelijä- ja sirkusseurueen johtaja Canio, kun hän on juuri ennen esitystä saanut kuulla vaimonsa uskottomuudesta. Aariassa Canio valittaa kovaa kohtaloaan, miten hänen täytyy mennä klovnina naurattamaan yleisöä, vaikka hänen sydämensä on murtumaisillaan.
|
|
Italialaisen Ruggero Leoncavallon ooppera I Pagliacci (Pajatso) on yksi veristisen oopperakirjallisuuden suurimpia mestariteoksia ja Canion Ridi Pagliaccio – Naura Pajatso - sanonnasta on tullut suoranainen käsite oopperamaailmassa.
|
|
|
|
|
Radamés, egyptiläinen sotapäällikkö
Giuseppe Verdin Aidaa on monesti kutsuttu maailman suosituimmaksi oopperaksi. Teoksen kantaesitys oli Kairossa jouluaattona 1871. Oopperassa nuori Egyptin kaartin kapteeni Radamés rakastaa salaa etiopialaista orjatarta Aidaa, joka todellisuudessa on Etiopian kuninkaan Amonasron tytär. Heidän rakkaustarinallaan ei ole onnellista loppua, vaan rakastavaiset päättävät elämänsä elävältä haudattuina temppelin holvissa. Radamés on yksi oopperakirjallisuuden vaativimpia ja loisteliaimpia tenorirooleja, ja egyptiläinen sotapäällikkö myös laulaa oopperan suosituimman aarian, Radamésin romanssin Celeste Aida.
|
|
|
|
Mario Cavaradossi, taidemaalari
Kuvakaappaus My greatest roles vol. 1 Puccini - Tosca, placidodomingo.tv
Giacomo Puccinin Tosca on yksi maailman rakastetuimpia oopperoita. Ranskalaisen Victorien Sardoun näytelmään pohjautuva dramaattisen kiihkeä ooppera kiehtoo yhä uusia sukupolvia toisensa jälkeen. Taidemaalari Mario Cavaradossi rakastaa laulajatar Floria Toscaa, mutta heidän onnensa tuhoaa sadistinen paroni Scarpia. Cavaradossin aariat Recondita armonia ja E lucevan le stelle kuuluvat oopperamaailman suosituimpiin. Ensin mainitussa aariassa kerrotaan, miten taide yhdistää erilaiset kaunottaret. Cavaradossi laulaa markiisitar Attavantin kuvaa maalatessaan: ”Vaikka maalaan toista, niin mielessäni on vain Tosca.” Jälkimmäinen aaria on Cavaradossin koskettavat jäähyväiset elämälle. Teloitustaan odottava taiteilija laulaa: ”Kuolen toivoa vailla, enkä ole vielä koskaan rakastanut elämää niin paljon kuin nyt.”
Calaf, tataarien prinssi
The First Recital sisältää Nessun dorman Turandot-oopperasta sekä muita ikimuistoisia aarioita.
Kiinalainen prinsessa Turandot on langettanut julman lain: jokaisen miehen, joka haluaa häntä kosia, on vastattava oikein kolmeen arvoitukseen. Jos kosija epäonnistuu yhdessäkin vastauksessa, hänet mestataan. Tuntematon prinssi Calaf ihastuu Turandotin kauneuteen ja haluaa koettaa onneaan. Prinsessan suureksi hämmästykseksi tämä kosija onnistuu jokaisessa vastauksessaan. Armoton Turandot oppii rakastamaan uhkarohkeaa kosijaansa ja ilmoittaa oopperan lopussa kansan edessä, että tuntemattoman muukalaisen nimi on Rakkaus. Giacomo Puccinin Turandot kantaesitettiin 1926 Milanossa, ja oopperan sankari, seikkailunhaluinen prinssi Calaf laulaa teoksen kuuluisimman aarian Nessun dorma. Aariassa hän uskoo auringon noustessa voittavansa prinsessan rakkauden omakseen.
Otello, Kyproksen käskynhaltija
Kuvakaappaus My greatest roles vol. 2 Verdi - Otello, placidodomingo.tv
William Shakespearen näytelmään pohjautuva Giuseppe Verdin Otello on italialaisen oopperakirjallisuuden suurimpia mestariteoksia. Sitä on pidetty jopa hienompana kuin alkuperäistä näytelmää. Kateellisen vänrikki Jagon juonittelujen uhriksi joutuva Kyproksen käskynhaltija ja hänen traaginen kohtalonsa on yksi täydellisimpiä musiikillisia henkilökuvia oopperan historiassa. Teoksen kohokohtia on Otellon ja Jagon loistelias duetto toisen näytöksen lopussa, jossa vaimonsa uskottomuudesta vakuuttunut Otello vannoo Jagon kanssa valan kaiken tuhoavalle voimalle, koston jumalalle.
Enzo Grimaldo, genovalainen ruhtinas
Kuvakaappaus Ponchielli: La Gioconda, Naxosdirect.fi
Italialaisen Amilcare Ponchiellin ooppera La Gioconda on säveltäjänsä kuuluisin teos. Se pohjautuu ranskalaisen kirjailijan Victor Hugon näytelmään. Teoksen tunnetuin kohtaus on baletti Tuntien tanssi, joka symboloi valon ja pimeyden voimien välistä taistelua. Oopperan romanttinen sankari on genovalainen ruhtinas Enzo Grimaldo, joka rakastaa salaa senaattori Badoeron vaimoa Lauraa. Teoksen kuuluisin aaria on Enzon romanssi Cielo e mar, ruhtinas Grimaldon rakkaudentunnustus Laura Badoerolle.
|
|
|
Samson, israelilainen vapaustaistelija
Pitkähiuksisen, väkivahvan israelilaissoturi Samsonin ja filistealaiskaunotar Delilan, hänen petollisen rakastajattarensa, tarina on peräisin Raamatusta. Ranskalainen säveltäjä Camille Saint-Saëns sävelsi aiheesta oopperan Samson et Dalila, joka kantaesitettiin 1877. Ooppera on näyttävimmillään viimeisessä näytöksessä, jossa filistealaiset juhlivat voittoaan Samsonista epäjumalansa Dagonin temppelissä. Voitonjuhlat ovat kuitenkin ennenaikaiset: Jumala kuulee kärsivän Samsonin rukoukset, antaa tälle tämän mahtavat voimat takaisin, jotka Samson oli menettänyt Delilan leikattua hänen pitkät hiuksensa, ja temppelin tukipylväiden väliin kahlittu Samson työntää pylväät nurin haudaten kaikki sortuvan temppelin raunioihin.
|
|
|
|
|
Vasco da Gama, tutkimusmatkailija
Vuonna 1865 kantaesitetty ooppera L’Africaine - Afrikatar - on ranskalaisen ”grand opéran isän” Giacomo Meyerbeerin pääteos. Teos on romantisoitu kuvaus portugalilaisen merenkulkijan Vasco da Gaman matkasta meritien löytämiseksi Intiaan. Oopperan kuuluisin aaria on Vascon laulama O Paradis, tutkimusmatkailijan ylistys eksoottiselle Madagaskarin saarelle ja sen lumoavalle luonnonkauneudelle.
|
|
|
|
|
Lohengrin, joutsenritari
Saksalaisen Richard Wagnerin ooppera Lohengrin pohjautuu osittain historiaan ja osittain 1200-luvulla eläneen minnelaulajan Wolfram von Eschenbachin runoon. Oopperan morsiuskuoro on hyvin tunnettu erillisenä kappaleena monista vihkitilaisuuksista. Aarioista kuuluisin on In fernem Land, Lohengrinin kertomus pyhästä Graalista.
|
|
Helmikuussa 2011
Seija Sipiläinen
Pasilan kirjasto
Lähdeluettelo:
Matheopoulos, Helena: Bravo, Recallmed, 1988
Ooppera: säveltäjät, teokset, esittäjät, Könemann, 2001
Sävelten maailma 1-5, WSOY, 1989
|
|