h01-2

Ikuisesti ajassa





Ikuisesti ajassa – filosofinen keskustelusarja Olli Sinivaaran johdolla, mukana vaihtuva asiantuntijavieras

Kevään 2012 teema: Tiede ja teknologia

Keskustelut käydään Pasilan kirjaston auditoriossa (2. krs.)
klo 17.30 - 19.30
 
Ke 8.2. Filosofian dosentti Johanna Oksala: Tiede ja valta
Ke 14.3. Filosofian dosentti Panu Raatikainen: Kertooko tiede totuuden?
Ke 18.4. Professori Turo-Kimmo Lehtonen: Teknologian varaan rakentuva yhteisö

Vapaa pääsy! Tervetuloa!

Pasilan kirjasto, Kellosilta 9

Järjestäjät: Pasilan kirjasto ja Helsingin suomenkielinen työväenopisto yhteistyökumppaneinaan Tutkijaliitto ja Kriittinen korkeakoulu.


Ikuisesti ajassa kevät 2012 - teemana Tiede ja teknologia

Elämämme ja olemisemme ovat niin tieteen ja teknologian läpitunkemia, ettemme usein edes huomaa sitä. Uuden ajan alussa syntyneen luonnontieteen sovellukset lentokoneista lääketieteellisiin laitteisiin ja matkapuhelimista luottokortteihin ovat arjessamme jatkuvasti läsnä. Ne tekevät arjestamme toimivaa – kun taas niiden puuttuminen halvauttaa arjen. Niin kaupallistuva terveydenhuolto kuin kansalliset rajat ylittävä kuluttaminen ovat globaaleja teknologisia järjestelmiä, joiden kytkökset ja verkostot ulottuvat kaikkialle. Samaan aikaan kun modernin luonnontieteen teknologiset sovellukset jatkavat voittokulkuaan, kovissakin tieteissä kohdataan syvää epävarmuutta. Mitä materia pohjimmiltaan on ja onko sitä? Pystyykö fysiikka vastaamaan kysymykseen aineen perimmäisestä olemuksesta? Ja vaikka pystyisikin, voidaanko tähän tietoon luottaa? Onko luonnontieteen tuottama tieto varmaa ja lopullista vai epävarmaa ja keskeneräistä? Jos tiede on aina keskeneräinen, itseään korjaava prosessi, kuinka tieteen teknologisten sovellusten vastaanpanemattomaan toimivuuteen pitäisi suhteutua?

Myös tieteen suhde luontoon ja luonnon hallintaan herättää paljon kysymyksiä. Luonnontieteellisen tiedon avulla ihmisestä on tullut luonnon herra. Ihminen tietää, miten luonto toimii ja pystyy tämän tietonsa avulla valjastamaan luonnon omien tarkoitusperiensä käyttöön. Kun tiede kehittyy, ihmisen kyky hallita todellisuutta lisääntyy. Onko näin todella? Onko luonnontieteellisen tiedon ja sen soveltamiseen perustuvan teknologian kehitys johtanut ihmiskunnan edistykseen? Kevään Ikuisesti ajassa -keskustelusarjassa lähestytään näitä kysymyksiä tieteenfilosofian ja tieteentutkimuksen näkökulmista Olli Sinivaaran johdolla.

8.2. FT, teoreettisen filosofian dosentti Johanna Oksala alustaa aiheesta ”Tiede ja valta”. Perinteisen tiedekäsityksen mukaan perustutkimus on intressitöntä todellisuuden luonteen selvittämistä, jossa valtapyyteillä ei ole tärkeää roolia. Toisaalta jo modernin luonnontieteen yksi perustajaisä Francis Bacon tunnetusti totesi, että tieto on valtaa. Entä tiedeyhteisö sosiaalisena maailmana, joka on täynnä hierarkioita, portinvartijoita ja resurssikamppailua? Miten tieteen sosiaalinen ja poliittinen ulottuvuus vaikuttaa tieteen tekemiseen ja tieteen tuloksiin? Mikä on sukupuolijaon ja sukupuoliroolien osuus tieteessä?

14.3. FT, teoreettisen filosofian dosentti Panu Raatikainen alustaa tieteenfilosofian peruskysymyksistä otsikolla ”Kertooko tiede totuuden?”. Mitä tieteellinen tieto oikeastaan on? Miten se eroaa muusta, ei-tieteellisestä tiedosta? Mitä tiedon ja totuuden käsitteet tieteen yhteydessä oikein tarkoittavat?  Millaisilla kriteereille kilpailevia tieteellisiä teorioita voidaan arvioida? Onko teorioiden pätevyyden testaaminen aina täysin objektiivista? Lähestyykö tiede totuutta tasaisen varmasti vai tapahtuuko tieteellisen tiedon perustoissa vallankumouksellisia mullistuksia?

18.4. VTT, sosiologian professori Turo-Kimmo Lehtonen tuo keskusteluun sosiologian sekä tieteen- ja teknologiantutkimuksen näkökulmaa. Hän alustaa aiheesta ”Teknologian varaan rakentuva yhteisö”. Millaisia yhteisöllisyyden muotoja nykyaikaiset teknologiat rakentavat? Millaista sosiaalisuutta globaali kommunikaatioteknologia tuottaa? Millainen näkökulma ihmisten sosiaalisuuteen ja yhdessä olemiseen avautuu, kun tuota olemista välittävät materiaaliset tekijät – sähköverkot, logistiikkaketjut, valokaapelit ja näppäimistöt – otetaan vakavasti? Onko teknologian varaan rakentuva yhteisö jotenkin vähemmän aito kuin kasvokkaiseen kanssakäymiseen perustuva? Ja mitä ylipäätään olisi sosiaalisuus vailla teknologiaa, sillä ovathan muinaisimmatkin sosiaalisuuden muodot, kuten metsästysretket tai uskonnolliset juhlat, materiaalisten välineiden läpäisemiä?   


Aiemmin pidetyt tilaisuudet

Alla olevasta Filosofia.fi-linkistä löydät kaikki filosofiatapahtumat ja paljon muuta.