Aiemmat tilaisuudet

Aiemmin pidetyt tilaisuudet  

Ikuisesti ajassa – filosofinen keskustelusarja Olli Sinivaaran johdolla
Syksyn 2011 teema: Länsimaisen sivilisaation nykytila ja tulevaisuus

• Ke 21.9. klo 17.30 -19.30. Prof. Timo Vihavainen: ”Länsimaiden tuho
• Ke 19.10. klo 18- 20. Prof. Teivo Teivainen: ”Länsimaiden tekopyhyys ja maailman tulevaisuus”
• Ke 23.11. klo 17.30- 19.30. FT, tutkija Tuomas Tepora: ”Nationalismi ja sodat länsimaisessa sivilisaatiossa”

Länsimaiden perikadosta ja rappiosta on puhuttu jo pitkään, aina 1800-luvulta saakka. 1900-luvulla teema sai uutta synkkää syvyyttä kahdesta maailmansodasta, jotka monien mielestä olivat ihmiskunnan moraalinen ja henkinen nollapiste, sivilisaation romahdus. Saksalainen filosofi Theodor Adorno kiteytti 1900-lukulaisen kulttuuripessimismin toteamalla, että jos on olemassa edistystä, se on edistystä kivilingosta atomipommiin. Toisaalta 1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä ehdittiin jo juhlia länsimaisen liberaalin demokratian lopullista voittoa. Kylmän sodan päättymisen jälkeen läntinen arvomaailma näyttikin ainoalta oikealta: liberaalin markkinatalouden globalisoitumisen myötä ihmiskunta oli saavuttanut kehityksensä päätepisteen, historia oli loppu. Jäljellä oli länsimaisen sivilisaation voitonjuhlat ennennäkemättömän vapauden ja vaurauden tilassa.

Nyt tämä utopia länsimaisen sivilisaation lopullisesta voitosta on taas pirstaleina. Sen ovat hajottaneet kaikki ne kriisit, joita aikamme on saanut todistaa: ympäristökriisi, talouskriisi, arvokriisi ja väestökriisi. Jos nykyisen länsimaisen sivilisaation tilaa leimaa jokin yksi kattava nimittäjä, se on hyvinkin juuri kriisi. Olemme monella tapaa kriisissä ja tiedämme sen epämiellyttävän hyvin. Miksi jatkuva puhe länsimaiden kriisistä on itse tuota sivilisaatiota niin vahvasti leimaava piirre? Mistä tämä sivilisaatiomme itseinho ja itseviha? Mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan länsimaisen perikadosta tai länsimaiden tuhosta? Ja entä muu maailma, kuten nousevat maailmanmahdit Intia ja Kiina? Mikä on niiden suhde länsimaiseen sivilisaatioon tai mitä länsimaille käy niiden puristuksessa?

Syksyn 2011 Ikuisesti ajassa -keskustelutilaisuuksissa pureudutaan näihin kysymyksiin. Kysymys länsimaisen sivilisaation nykytilasta ja tulevaisuudesta nostetaan kunnolla pöydälle ja sitä tarkastellaan eri suunnista. Syksyn ensimmäisessä tilaisuudessa alustajana on Helsingin yliopistossa Venäjän-tutkimuksen professorina toimiva Timo Vihavainen, joka pari vuotta sitten julkaisi keskustelua herättäneen kirjan Länsimaiden tuho. Kirjassaan Vihavainen viittaa Oswald Spengleriin, 1900-luvun sivilisaatiokriittisen ajattelun klassikkoon, ja maalaa kuvaa länsimaiden synkästä tulevaisuudesta sivistyksen rappion ja kulutushedonismin nakertaessa länsimaiden arvoperustaa.

Toisessa tilaisuudessa saamme alustuksen Helsingin yliopistossa maailmanpolitiikan professorina toimivalta Teivo Teivaiselta. Teivainen on maailmanlaajuisesti tunnettu ja tunnustettu globalisaation, demokratian ja maailmantalouden tutkija, joka on myös ollut aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Teivainen käsittelee alustuksessaan länsimaiden tekopyhyyttä ja maailman tulevaisuutta.

Syksyn viimeisenä alustajana on Helsingin yliopistossa vastikään väitellyt historiantutkija Tuomas Tepora, joka puhuu nationalismin ja sotien merkityksestä länsimaisen sivilisaation kehityksessä. Tepora on sodan kulttuurihistoriaan, nationalismin teoriaan ja ryhmäsymboleihin erikoistunut tutkija. Alustuksessaan hän pohtii kansallisvaltioihin liittyvien sotien roolia ja merkitystä länsimaisessa sivilisaatiossa. Perinteisesti 1900-luvun maailmansotia on ajateltu modernin sivilisaation kriisinä, poikkeuksena edistyksen voittokulussa. Mutta entä jos sodat ovatkin modernin lännen todellisen luonteen paljastavia historian avaintapahtumia, joiden muistamiseen tai torjuntaan koko niiden jälkeinen kulttuurimme on perustunut? 

                                                                                                              Olli Sinivaara

Järjestäjät: Pasilan kirjasto ja Helsingin suomenkielinen työväenopisto yhteistyökumppaneinaan Tutkijaliitto ja Kriittinen korkeakoulu. Lisätiedot: Sinikka Koskinen, gsm 050 340 3621, sinikka.m.koskinen(at)hel.fi

Kevään 2011 ohjelma

Kevätkauden teemanamme on ”huoli”. Keskustelut käydään Pasilan kirjaston auditoriossa
klo 17.30 - 19.30 (lehtialue, 2. kerros).

2.2. 2011 Huoleton kansalaisyhteiskunta: tutkija Leena Suurpää

16.3. 2011 Ei huolta huomisesta? Kriisit ja utopiat 1900-luvun historianfilosofiassa:
filosofi Timo Miettinen

6.4. 2011 Nuorisohuoli – ikuisuuskysymys vai nykypäivän ongelma?: dosentti,
 akatemiatutkija Timo Harrikari

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Yhteistyökumppanit: Pasilan kirjasto, Helsingin suomenkielinen työväenopisto,
Nuorisotutkimusseura ry, Kriittinen korkeakoulu,Tutkijaliitto

Lisätiedot: Sinikka Koskinen, sinikka.m.koskinen@hel.fi

Syksyn 2010 ohjelma

Helsingissä vietettävän Ranskalaisen syksyn kunniaksi ohjelmassa käsitellään ranskalaisten filosofien esille nostamia kysymyksiä. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

• Keskiviikona 15.9.2010 klo 17.30 – 19.30
  VTM, tutkija (väit.) Eeva Luhtakallio: Pierre Rosanvallon: vastademokratian haaste
  
  
• Keskiviikkona 13.10 klo 17.30 – 19.30
  FT Susanna Lindberg: Jacques Rancière: erimielisyyden politiikka
  
  
• Keskiviikkona 17.11. klo 17.30 – 19.30
  VTM Markku Koivusalo: Michel Foucault: antihumanistin politiikka
  

Paikka: Pasilan kirjaston auditorio, Kellosilta 9, Helsinki
Järjestäjät: Pasilan kirjasto ja Helsingin suomenkielinen työväenopisto,
yhteistyökumppaneina Tutkijaliitto ja Kriittinen korkeakoulu