|
- vai uskaltaisinko peräti sanoa
Niin läheiseltä tunnut, koska sanasi ovat jo kauan asuneet kirjahyllyni ylähyllyllä, juuri tuossa, enkelipatsaan vieressä. Haluan onnitella Sinua täältä kaukaa tulevaisuudesta. Sinullahan on syntymäpäivä aivan juuri, syyskuun 11. päivä. Tuohon päivämäärään liittyy tällä uudella vuosisadalla paljon ahdistusta ja kauhua – maailmamme ei ole muuttunut rauhallisemmaksi eivätkä Rauhan erakon haaveet ikuisesta maailmanrauhasta ole vielä toteutuneet, mutta rauhaan uskovia löytyy maailmasta onneksi yhä.
|
|
|
 on meluisa ja kiireinen, paljon on maailmassa muuttunut Sinun päiviesi jälkeen. Autojen moottorihurina ja jarrutuskirskahdukset ovat korvanneet hevosten kavioiden kopseen, Helsingin kadut ovat täynnä kulkijoita niin kuin Sinun Pariisissasi yli vuosisata sitten. Myös kirjallisuus on muuttunut, mutta Sinun sanasi eivät ole kadonneet. Kirjasi ovat täällä, niitä luetaan yhä, varsinkin kouluissa ja yliopistoissa sukupolvi sukupolvien jälkeen. Tosin minun on pakko tunnustaa, että tiedän nuoria miehiä, jotka Rautatie saa nukahtamaan. Mutta ehkä se johtuu siitä, että raidematkailu on meille jo arkipäivää, ja junatkin kulkevat sellaista kyytiä, jota Matti ja Liisa eivät olisi osanneet kuvitellakaan, et ehkä edes Sinä. Nykyään Kuopiostakin pääsee junalla suoraan Helsinkiin alle viiden tunnin.
 uuden ajan ja modernien virikkeiden symboli? Matti, Liisa ja Helsinkiin matkaava Antero eivät ole ainoita, joiden elämän käännekohtiin juna teoksissasi liittyy. Rautatiet kolisevat monissa lastuissasi eikä junavaunun ikkunasta avautuva suomalainen todellisuus aina näytä kauniilta postikortilta, kaikkein vähiten ehkä Maailman murjomalle Junnulle, jonka elämän rautatien rakentaminen murskaa. Sinut itsesi juna vei aina Venetsiaan ja Roomaan saakka niin kuin kerrot matkateoksessasi Minkä mitäkin Italiasta.
 vaikka maailma ja junat sen myötä ovat Sinun ajoistasi muuttuneet, on kuitenkin yksi asia, joka on säilynyt samana. Rakkaus. Me uudenkin vuosituhannen ihmiset ujostelemme ja punastumme hämmennyksestä ensirakkauden edessä, suremme, jos rakastamme henkilö ei meistä välitä. Mekin tunnemme olevamme Yksin ja jotkut saattavat silloin yhä paeta Pariisiin etsimään unohdusta. Harva ehkä osaa rakastaa niin vakaasti ja anteeksi antaen kuin Juha. Juha onkin kääntynyt eläviksi kuviksi kolmeen kertaan. Myös oopperaksi teos on taipunut. Eikö jo se kerro kuinka vahvan ja koskettavan tarinan olet kirjoittanut vanhemman miehen rakkaudesta nuoreen vaimoonsa, jonka pään tämän maailman shemeikat sekoittavat?
 mistä löysit Ellin ja osasit kuvata hänen kätkettyjä mielenliikkeitään niin hyvin. Elli on ensin Papin tytär ja sitten Papin rouva eikä hänen hiljaisessa elämässään ole paljoa iloa ja rakkautta. Olen myös miettinyt, olisiko Ellin kohtalo ollut toisenlainen, jos isän sijasta hänen äitinsä olisi ollut pappi niin kuin nykyisin on mahdollista. Ehkä ei, mutta onneksi nuorilla naisilla on nykyisin mahdollisuus omaan elämään ja ilokin on sallittua. Luulen, että olisit asiasta ilahtunut, vaikkei sinulla omia tyttäriä ollutkaan.
 suomalainen ammattikirjailija. Tunsitko itsesi etuoikeutetuksi vai oliko kirjoittaminen yksinkertaisesti ainoa tapa olla ja elää? Kuvataiteilijana vaimosi Venny varmaan ymmärsi työskentelyäsi, teitähän myös pidettiin boheemina pariskuntana. Mutta ymmärsikö ja hyväksyikö hän läheisen suhteesi sisareensa Tillyyn, joka synnytti Sinulle pojankin? Teistä kolmesta on kerrottu paljon faktan ja fiktion muodossa. Venny on pääosassa omaa nimeään kantavassa televisiosarjassa, ja Tillystäkin on kirjoitettu romaani, Neiti Soldan. Sinä olet mukana molemmissa. Onko Sinusta hämmentävää, että elämäsi on päätynyt fiktion lähteeksi? Ehkä omista teoksistasikin voisi löytää ohuita yhteyksiä oikeisiin ihmisiin ja omaan elämääsi, jos niitä osaisi ja haluaisi etsiä - vaikkapa romaanista Yksin ja viimeiseksi jääneestä teoksestasi Muistatko?. Mutta onko se tarpeellista?
 syntymästäsi on 150 vuotta. Teoksiasi luetaan edelleen, niistä otetaan uusia painoksia, sinun ja läheistesi elämästä kirjoitetaan ja tehdään elokuvia. Sinä kiinnostat yhä, sanasi ja ajatuksesi elävät teostesi sivuilla. Sinua siis kannattaa juhlavuotenasi onnitella - ja kiittää.
Ihailijasi
Juhani Ahon kuvan on mallista piirtänyt Marke Törnvall.
Karuselli-kuva: JMS Boggio
8.9.2011 - Takaisin
|