Kirjailijan lapsuus ja nuoruus
Mika Toimi Waltari syntyi 1908 pappina ja opettajana työskennelleen Toimi Waltarin perheeseen. Mikan ollessa 5-vuotias isä kuoli ja Olga-äiti jäi yksin huolehtimaan kolmesta pojastaan: Samulista, Mikasta ja Erkistä.
|
Nuori Mika Waltari
Kuva © WSOY:n kuva-arkisto
|
Waltarit asuivat Helsingissä Tehtaankadulla ja Mika kävi koulua Norssissa, joka siihen aikaan tunnettiin Helsingin ankarimpana kouluna. Koulun ohella Mika harrasti ainakin postimerkkeilyä ja kemiaa, osallistui NMKY:n poikaosaston kokouksiin tai livahti salaa elokuviin, joiden ”jännittävää, valloittavaa maailmaa” oli hänestä ”mahdoton torjua”.
Nuori Waltari luki paljon, jopa kirjan illassa, omien sanojensa mukaan koko Helsingin kaupunginkirjaston lävitse. Se voi hyvinkin pitää paikkansa, sillä tuohon aikaan kirjaston kokoelmat olivat paljon pienemmät kuin nyt. Yhdellä kertaa sai lainata vain kaksi kirjaa, yhden romaanin ja yhden tietokirjan. Muistelmissaan Waltari kertoo koulupoikana lukeneensa mm. kaikki kauhukirjailija Edgar Allan Poen teokset.
|
Muista nuoruuden suosikeistaan hän mainitsee mm. Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuvan ja Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailut.
Kirjallisen uransa Mika Waltari aloitti 17-vuotiaana uskonnollisella kertomuksella Jumalaa paossa, jonka Suomen Merimieslähetysseura häneltä tilasi. Salanimellä Kristian Korppi kirjoitettu kauhunovellikokoelma ”Kuolleen silmät” ilmestyi hänen ylioppilaskesänään. Ensimmäinen varsinainen romaani Suuri Illusioni (1928) teki 20-vuotiaasta Waltarista kuuluisan yhdessä yössä.
Waltari opiskeli Helsingin yliopistossa ensin teologiaa, mutta valmistui kuitenkin filosofian kandidaatiksi. Taatakseen perheelleen säännöllisen toimeentulon Waltari työskenteli uransa alussa mm. Suomen Kuvalehden toimitussihteerinä. Hän avioitui Marjatta Luukkosen kanssa vuonna 1931 ja perheeseen syntyi tytär Satu, josta myös tuli kirjailija.
Satuja isoille ja pienille lapsille
Kiinalainen kissa - Satuja ja tarinoita sisältää Waltarin vuosina 1928–45 kirjoittamia ihania satuja, joista jotkut ovat vähän jännittäviäkin. Harvinaisen pitkähäntäinen kissa matkustaa Pariisiin ja Aili puhaltaa saippuapalloja.
Kieku ja Kaiku
|
|
Kukonpojat Kieku ja Kaiku touhuavat Asmo Alhon piirtämässä opettavaisessa sarjakuvassa, johon Mika Waltari riimitteli tekstit tyyliin ”Pakoon pelottavaa petoa vieras juoksee pitkin ketoa”. Kieku ja Kaiku ja possu tulevat taas (2007) sisältää parhaat palat Kieku ja Kaiku -albumeista. Sarjis ilmestyi Kotiliesi-lehdessä yli 40 vuotta.
Waltarin juhlavuoden kirjoituskilpailun koululaisten sarjassa Kieku ja Kaiku -sarjakuvaan piti keksiä uusi puhekielinen teksti. Kilpailun voittajat julkistetaan 19.9. palkintojenjakotilaisuudessa.
|
Komisario Palmu
Äreä komisario Frans J. Palmu ratkoo rikoksia kolmessa salapoliisikertomuksessa, joista Matti Kassila ohjasi mainiot elokuvat. Elokuvien roolijako oli harvinaisen onnistunut: Pääosissa komisario Palmuna Joel Rinne, lainopin ylioppilas Virtana Matti Ranin ja etsivä Kokkina Leo Jokela. Myös Helsinki-kuvaus on Suomen elokuvahistorian parhaimmistoa. Joel Rinteen luoma Palmu-hahmo on myös Suomen Dekkariseuran tunnus.
Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939), rappukäytävässä haisee kaasu ja ilkeä rouva Skrof löytyy kuolleena kotoaan. Komisario Palmun ensiesiintyminen. Elokuvaversion nimeksi tuli ”Kaasua, komisario Palmu!” ja se sai ensi-iltansa vuonna 1961.
  
Komisario Palmun erehdys (1940), rikas ja paheellinen Bruno Rygseck liukastuu saippuaan. Kuolema vaikuttaa tapaturmalta, mutta Palmu haluaa jatkaa tutkimuksia. Elokuva valmistui 1960.
Tähdet kertovat, komisario Palmu ilmestyi sekä kirjana että elokuvana vuonna 1962. Neiti Alli Pelkosen terrieri löytää Tähtitornimäeltä kuolleen miehen, jota pidetään ensin puliukkona. Tapauksen selvittelyyn tuovat väriä mm. lättähatut.
Komisario Palmun jalanjäljillä –verkkosivulta voit tarkistaa elokuvien tapahtumapaikat.
Asuuko neiti Töölössä? Elämää elokuvien Helsingissä (2004) -kirjan avulla pääset kiertoajelulle ”Tähdet kertovat, komisario Palmu”- ja monen muun vanhan elokuvan Helsinkiin.
Sinuhe, egyptiläinen
|
|
Suomalaisten rakkaimmaksi kirjakseen valitsema Sinuhe, egyptiläinen on Waltarin vuonna 1945 ilmestynyt pääteos, jonka tapahtumat sijoittuvat muinaiseen Egyptiin, faarao Ekhnatonin aikaan. Päähenkilö Sinuhe on löytölapsi, josta tulee faaraon henkilääkäri.
Sinuhesta tuli aikansa bestseller ja se on käännetty 29 kielelle. Kirjan pohjalta tehtiin 1954 Hollywoodissa The Egyptian –niminen elokuva, jonka ohjasi maineikas Michael Curtiz.
Aku Ankka -lehden numerossa 38/2008 juhlitaan myös Mika Waltaria. Suomalainen ankkataiteilija Kari Korhonen on piirtänyt ja kirjoittanut tarinan Kaikkien aikojen kirja, jossa Aku intoilee Miihkali Woimarin kirjasta Minuhe egyptiläinen. Kirjasta tehdään elokuvaa, jota Aku alkaa luotsata eteenpäin ohjaaja Pussilan saatua potkut...
Aku Ankka -tarinaan kätkeytyy monia muitakin viittauksia Waltarin tuotantoon, joista Sinuhen jälkeen selkeimpänä erottuu tietty käsikirjoittajakaksikko.
Waltari kirjoitti Sinuhen huippunopeasti, noin kolmessa kuukaudessa. Neljä päivänlaskua (1949) on kirja Sinuhen kirjoittamisesta, romaani romaanista. Naulakauppiaan sydän löytyy liinavaatekaapista ja häiriköivät egyptiläiset vaativat tarinansa kirjoittamista.
Waltarin muita historiallisia romaaneja ovat mm. Mikael Karvajalka (1948), Mikael Hakim (1949), Johannes Angelos (1952) ja Turms Kuolematon (1955).
Tiesitkö muuten, että asteroidi n:o 4266 on nimetty Mika Waltariksi ja asteroidi n:o 4512 Sinuheksi!
|
Waltarin Helsinki
Waltari oli kolmannen polven helsinkiläinen ja kuvasi useissa teoksissaan myös muuttuvaa, kasvavaa kotikaupunkiaan.
Appelsiininsiemen (1931) kertoo aikuisuuden kynnyksellä olevista nuorista, samalla se on hieno ajankuva 1930-luvun Helsingistä. Kirjan tapahtumat alkavat huhtikuisena iltapäivänä kun juuri ylioppilaskirjoituksista selvinnyt Irene on kävelyllä Tähtitorninmäellä ja miettii miten saisi äidiltään luvan lähteä illalla juhlimaan.
Keveässä, mutta ”vakavassa ajanvieteromaanissa” Ihmeellinen Joosef (1938) Waltari kuvaa huolettomia helsinkiläisnuoria, jotka kuluttavat aikaansa Kappelissa ja Fazerilla. Tuulisena kevätpäivänä miehiin pettynyt neiti Karin Lauraeus marssii hame lepattaen, uusi pariisilaishattu päässään, pitkin Esplanadia.
  
Helsinki 1930: karttoja ja reklaameja (siis mainoksia) 1930-luvun Helsingistä. Tietoa Helsingistä löydät myös Kirviön kiikarissa -sarjan tietopaketista Helsinki.
Mika Waltarin muistomerkki Kuningasajatus sijaitsee Apollonkadun ja Runeberginkadun kulmassa, Waltarin nimikkopuistossa Etu-Töölössä. Lisäksi Waltarilla on muistolaatta syntymäkotinsa paikalla sijaitsevassa rakennuksessa Siltasaaressa. 17.9.2008 Waltari sai muistolaatan myös kotitaloonsa Tunturikatu 13:een, jossa kirjailija asui yli 40 vuotta.
Waltaria lyhyesti
Matkakertomuksia
Matkakertomuksia - Mika Waltarin matkassa 1927-1968 koostuu neljänkymmenen vuoden aikana lehtiin kirjoitetuista jutuista.
Yksinäisen miehen juna (1929), romantiikannälkäinen nuori mies matkustaa Berliinistä Konstantinopoliin (nyk. Istanbul) ja sieltä Roomaan ja Pariisiin.
Kirjailijan uralle?
|
|
Aiotko kirjailijaksi? (1935) on varsin todenmakuinen, mutta hauska kirja ”kaikesta siitä, mitä nuoren kirjailijan tulee tietää”. Edelleenkin päteviä ohjeita kirjailijaksi aikoville.
Tunnetut kirjailijat ovat kirjoittaneet Waltarin hengessä juttuja siitä, millaista kirjoittaminen ja kirjailijana oleminen onkaan Aiotko kirjailijaksi -kolumnisarjassa.
|
Waltari numeroina
Tietoa ja tapahtumia
 Mika Waltari –seura esittelee kirjailijan elämää ja tuotantoa.
 MikaWaltari100.net listaa mm. juhlavuoden tapahtumia.
 Mika Waltari – eurooppalainen sisältää paljon tietoa erityisesti Waltari-elokuvista.
 Mika Waltari 100 – helsinkiläinen kirjailija keskittyy mm. Helsingin kirjastojen järjestämiin tapahtumiin ja Malmitalossa esitettäviin Waltari-filmatisointeihin.
 Mika Waltari ja teknoromantiikka sisältää haastattelun vuodelta 1977 sekä tyylikkään kuvakoosteen Waltarista vuosien varrelta.
Tiesitkö sitä, että Waltari-yhtye on nimetty yhtyeen kitaristin Jariot Lehtisen mielikirjailijan mukaan.
Lisää Waltarista ja hänen teoksistaan voit lukea Ritva Haavikon toimittamista kirjoista Mika Waltari: Kirjailijan muistelmia (1980) ja Mika Waltari – mielikuvituksen jättiläinen (1982).
Ira Palvanen
Kannelmäen kirjasto
 Kirviön kiikarissa -sarja
|