Saksa. Pyrkimys kansalliseen tyyliin hajanaisessa maassa
|
Saksassa valtiollinen hajaannus hidasti yleensäkin musiikin kansallisen tyylin kehittymistä. Kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen alkoi vaurastuva porvaristo tuntea lisääntyvää kiinnostusta uutta ranskalaista ja italialaista musiikkia kohtaan. Saksankieliset libretot olivat pitkään vain käännöksiä italiasta, kuten oli laita ensimmäisen saksalaisen oopperan, Heinrich Schützin säveltämän Dafnen, joka perustui Rinuccinin librettoon. Tärkein julkinen oopperatalo Italian ulkopuolella oli v.1678 perustettu Hampurin ooppera. Sen ensimmäisenä esityksenä oli Johann Theilen säveltämä Der Erschaffene, Gefallene und wieder Auffggerichtete Mensch. Hampurissa esitetyistä oopperoista useimmat olivat aluksi italialaisia ja ranskalaisia, mutta vähitellen alettiin kirjoittaa myös kotoperäisiä librettoja, joita kutsuttiin Singspieleiksi. Vapaakaupunki Hampuri oli Saksan tärkein kauppakaupunki,johon saapui kauppiaitten ja diplomaattien lisäksi paljon muusikoita kansainvälisine vaikutteineen. Hampurin oopperassa työskenteli lukuisia säveltäjiä, joista tärkeimmiksi tulivat Georg Philipp Telemann (1681-1767) ja Reinhard Keiser(1674-1739).
|
|
|
|
Hampurin ooppera
|
|
|
|
Keiserin tiedetään varmuudella säveltäneen yli kuusikymmentä oopperaa, joista yhdeksäntoista on säilynyt kokonaan tai lähes kokonaan. Keiserin oopperat saavuttivat sellaisen suosion, että voidaan hyvällä syyllä sanoa hänen olleen eräs ylistetyimmistä,ellei ylistetyin saksalainen barokkioopperasäveltäjä. Keiserin musiikki on melodisesti kekseliästä ja omaperäistä ja hänen orkestrointinsa on tulvillaan dramatiikkaa. Hän kiinnitti suurta huomiota tekstin ja musiikin välisiin suhteisiin ja osasi luoda yleisöön meneviä, vaikutelmiltaan mahtavia kohtauksia. Entä kollegat ja kriitikot? Musiikkikirjoittaja Mattheson: ”Saksan kunnia, maailman suurin oopperasäveltäjä”. Hasse: ”Keiser…oli maailman suurimpia koskaan eläneitä muusikoita”. Ja on selvää,että J.S. Bach on saanut huomattavia vaikutteita Keiserin musiikista; esimerkiksi Croesus (Kroisos)-oopperan molliaariat tuovat mieleen Matteuspassion.
Oopperoita:
|
|
|
|
Georg Philipp Telemann asettui Hampuriin vuonna 1721. Hän toimi Johanneum-kirkon kanttorinviran lisäksi usean muun kirkon musiikkijohtajana, eikä mennyt aikaakaan, kun hänet nimitettiin myös oopperan johtajaksi. Hän joutui virkansa puolesta säveltämään valtavat määrät musiikkia kirkon ja kaupungin tilaisuuksiin. Työtaakka oli valtava, mutta niin on hänen tuotantonsakin: yli 3000 teosta! Oopperoita hän sävelsi ainakin kaksikymmentäyhdeksän, omien sanojensa mukaan viisikymmentä, joista yhdeksän on säilynyt. Telemannin oopperat sisältävät runsaasti komiikkaa ja yhteiskuntakritiikkiä, ja niiden merkitys buffatyylin kehitykseen on ilmeinen.
Telemannin oopperoita:
|
|
|
|
<< Alkuun
|
< Edellinen Seuraava >
|
|