Venetsia

Oopperan suosio kasvoi. Venetsiaan perustettiin 1637 ensimmäinen julkinen oopperatalo, jolloin myös porvarit saattoivat ostaa lippuja näytäntöihin (permannolle). Taiteellisesti uutta tasoa edustivat Claudio Monteverdin (1567-1643) oopperat L’Orfeo (Mantova 1607), Il Ritorno d’Ulisse in Patria sekä L’Incoronazione di Poppea. Monteverdi osasi yhdistää mestarillisesti tekstin ja musiikin. Näiden dramaattisesti ja psykologisesti vakuuttavien teosten tunneasteikko on laaja, ihmistunteiden kuvaus yksityiskohtaista ja musiikillinen tekniikka hienostunutta. Orfeusta pidetään yleisesti ensimmäisenä suurena oopperana.

Monteverdi

Johtavia venetsialaisen tyylin säveltäjiä Monteverdin jälkeen olivat Pier Francesco Cavalli (1602-1676) erityisesti oopperallaan Giosone (Jason) sekä Antonio Cesti (1623-1669), jonka musiikissa korostui laulajien virtuoosisuus ja aarioiden melodisuus ja lyyrisyys. Antonio Cesti: Orontea Venetsialaisia ja pohjoisitaliaisia oopperasäveltäjiä: Alessandro Stradella (1644-1682) Bernardo Pasquini (1637-1710) Antonio Lotti (1667-1740) Tomaso Albinoni (1671-1751) Francesco Gasparini (1688-1727) Pietro Andrea Ziani (1616-1684) Antonio Sartorio (1630-1680) Giovanni Legrenzi (1626-1690)
Italiainen ooppera, venetsialaisen tyylin hallitsemana, levisi ympäri Eurooppaa 1600-luvun loppupuolella. Ooppera kaupallistui 1600-luvun puolivälissä ja julkisten oopperatalojen määrä kasvoi vauhdilla. Oopperataloista tuli erityisesti Italiassa tärkeimpiä sosiaalisen kanssakäymisen keskuksia. Yleisöä kiinnostivat ennen muuta laulajien virtuoosisuus sekä lavasteiden näyttävyys ja yhä mahtavammat erikoistehosteet. Solistien palkkiot olivat korkeita, ja myöhemmin varsinkin kastraattilaulajat, kuten Farinelli (Carlo Broschi) ja Senesino (Francesco Bernardi), nauttivat suurta kansainvälistä mainetta. Yleisön mielenkiinto oopperaa kohtaan kasvoi kasvamistaan, ja pelkästään Venetsiassa oli 1600-luvun lopulla 18 teatteria.

<< Alkuun	< Edellinen Seuraava >